Oma toivomuslistani sisältää asioita laidasta laitaan. Tietysti lähimpänä ovat viimeisen puolentoista vuoden aikana tutuiksi tulleet liikenteeseen ja viestintään liittyvät asiat. Toivoisin hallituksen vahvistavan jo hieman isommaksi saatua rahoituskehystä tie- ja ratainvestointeihin. Suomi on laaja maa ja meillä on pitkät etäisyydet. Jotta tästä huolimatta menestyisimme, on hyvien yhteyksien merkitys entistäkin suurempi. Eikä riitä se, että huolehditaan pääväylistä vaan myös alempiasteisella tieverkolla on pystyttävä liikkumaan ilman, että auto rikkoontuu.

Viestinnässä pitää huolehtia siitä, että palvelut ovat maan eri osissa saatavilla. Langaton laajakaista tarjoaa ratkaisun tuoda verkon palvelut myös sinne, mistä ne vielä puuttuvat. Mutta voi olla, ettei ratkaisu synny markkinaehtoisesti. Niinpä valtiovallan on huolehdittava, että tämä nykyajan peruspalvelu ulottuu myös keskusten ulkopuolelle.

Vaalikeskusteluissa ei paljon sijaa saanut se, miten kaikki hyvät lupaukset aiotaan rahoittaa. Nyt vaalien jälkeen mediassa onkin sitten auliisti kerrottu, mitä maksaa esimerkiksi Kokoomuksen lupaama tasa-arvotupo. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen johtaja arvioi pelkästään hoitajille tulevan korotuksen olevan kustannusvaikutuksiltaan satoja miljoonia euroja vuositasolla. Mutta entäs muut pienipalkkaiset naiset? Ei taida jäädäkään rahaa lupailtuun perintöverotuksen poistoon ja kaikkia tuloluokkia koskevaan veronalennukseen, kun vielä Kepun vaatimuksesta on ruoan arvonlisäverotusta pakko alentaa.

Sosiaali- ja terveyspuolen haasteissa riittää uudelle hallitukselle pureskeltavaa. Pitäisi taata kansalaisten hoitoon pääsy, mutta tekijöistä alkaa olla pulaa. Vähimmäisturvan varassa elävien ihmisten joukko on suuri eikä heitä saa jättää oman onnensa nojaan. Lastensuojelun tarve ja vaativuus kasvaa koko ajan eikä lapsiperheiden köyhyyskään ilman euroja ratkea.

Yhdestä asiasta olen kuitenkin varma. Hallitusohjelmasta pitää löytyä ja todennäköisesti löytyykin vakava huoli ja toimenpidelista ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Aihe voi tuntua monen arkipäivän pulman rinnalla kaukaiselta, mutta sitä se ei ole. Mikäli maailman kansat eivät tässä asiassa ryhdistäydy, saattaa arkipäiväinen elämä käydä muutaman vuosikymmenen sisällä ilmastonmuutoksen takia hyvin hankalaksi. Maailma on vain lainassa lapsiltamme ja tämän pitää näkyä myös tulevan hallituksen ohjelmassa.

Susanna Huovinen
kansanedustaja (sd.)