Hyvät Toverit, arvoisa juhlayleisö!

Tuntematon suuruus on joskus todennut: politiikassa ei lasketa aikomuksia, pelkästään tuloksia. Työväenliikkeellä on alusta lähtien ollut paljon unelmia ja suunnitelmia. Mutta haaveet eivät ole jääneet pelkiksi aikomuksiksi vaan tulosta on sadassa vuodessa syntynyt. Sata vuotta sitten porvareiden täysin mahdottomiksi leimaamista työväenliikkeen tavoitteista monet ovat tänään arkipäivää. Vieläpä sellaista arkipäivää, jota harva yhteiskunnan toimijoista uskaltaa väittää vääräksi.

Kun ympäri Suomea suunnilleen sata vuotta sitten perustettiin työväenyhdistyksiä, ei silloisilta tovereilta puuttunut siis unelmia eikä myöskään tahtoa unelmien toteuttamiseen. Ilmaiseksi tai ilman uhrauksia ei tämä joukko tavoitteisiinsa päässyt. Työväenyhdistysten perustaminen, työväenliikkeen aseman vakiintuminen ja vahvistuminen on kiistatta ollut osa Suomen demokraattisen yhteiskunnan rakennustyötä. Se on ollut myös suuri teko kansanvallan puolesta. Sosialidemokraattinen liike on ollut keskeinen yhteiskunnallinen muutosvoima, joka on ollut rakentamassa köyhästä ja syrjäisestä maasta hyvinvointiyhteiskuntaa.

Joutsan Työväenyhdistyksen perustava kokous pidettiin 12.6.1906. Työväestön oman äänitorven perustamisen taustalla olivat samat syyt kuin muuallakin Suomessa. Tuolloin Suomessa riitti uudistusliikkeelle tehtävää. Oli taisteltava turvallisemman työelämän, tasa-arvoisemman hallinnon ja oikeudenmukaisemman tulonjaon puolesta. Haluttiin parempaa ja turvallisempaa elämää. Haluttiin kansalaisille perusoikeudet ja mahdollisuus ihmisarvoiseen elämään.

Kun kunnallinen äänioikeus laajeni mies tai nainen per ääni -periaatteella koskemaan myös työväestöä kansalaissodan jälkeen, oli SDP:n kannatus Joutsassa häkellyttävä. 24:sta valtuustopaikasta sosialidemokraatit saivat 18.

Joutsan Työväenyhdistyksessä on ollut aina uskoa omiin kykyihin. Jo vuosisadan alussa rakennettiin oma talo, jota sitten myöhemmin laajennettiin ja korjattiin. Työmäärä, joka täällä on tehty pääosin talkoovoimin, on ollut valtava. Kuten voimme edelleen nähdä, talo tehtiin huolella ja siitä on osattu myös vuosien saatossa pitää huolta.

Äänioikeutemme on yhtä vanha kuin Joutsan työväenyhdistys ja monet muut työväenyhdistykset eri puolilla maata. Satavuotiaan yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden kunniaksi on syytä mainita, että Joutsassa toimi pitkään ja tehokkaasti eräs sosialidemokraattisen naisliikkeen keskeisistä vaikuttajista.

Ompelija Hilja Seppälä tuli työväenyhdistyksen sihteeriksi vuonna 1914. Hän oli täällä mukana monessa ja kansalaissodan jälkeen hänet valittiin SDP:n puoluetoimikuntaan. Hän toimi aktiivisesti sos.dem. naisten eri tehtävissä ja vuonna 1922 hänet valittiin kansanedustajaksi Uudenmaan vaalipiiristä.

Kun yhdistys vietti tässä samassa talossa 20-vuotisjuhlaansa, Hilda Seppälä oli juhlapuhujana. Minulle on suuri ilo ja kunnia nyt, 80 vuotta myöhemmin olla tässä samassa tehtävässä. Tämä on upea ja konkreettinen osoitus siitä, että sosialidemokratia on alusta lähtien ollut naisten ja miesten yhteinen aate.

Joutsan työväenyhdistyksessä oman historian kirjoittaminen on ollut suuri ponnistus. Tämäkin työn tuloksen näemme tänään laadukkaana kirjana, joka antaa lukijalleen - niin joutsalaisille kuin meille muillekin - selkeän kokonaiskuvan matkasta sadan vuoden takaa, tähän päivään. Voikin sanoa, että Joutsassa ei ole pelätty tarttua haasteisiin. Se mikä on aloitettu, on viety kunnialla loppuun.

Työväenyhdistys ja sen edustajat ovat aktiivisesti mukana kunnan, alueen ja maakunnan kehittämisessä. Täällä työväentalolla kokoonnutaan säännöllisesti, usein saadaan vieraitakin - läheltä ja kaukaa. Maailmaa, maakuntaa ja kuntaa parannetaan puheilla ja teoilla. Kunnallispolitiikassa demareilla on aina ollut vahva asema. Tovereita kuunnellaan herkällä korvalla, koska tiedetään, että sosialidemokraattien halu kehittää omaa kuntaansa, omaa seutuaan on vahva. Myös yhteydet valtakunnan tasolle ovat erinomaiset ja joutsalaiset demarivaikuttajat nauttivat laajaa arvostusta puolueessamme.

Hyvät Toverit,

Hyvinvointiyhteiskunnan idea ei ole vanhentunut globalisaation pyörteissä. Pikemminkin yhteisten turvaverkkojen ja yhteisöllisyyden merkitys kasvaa muuttuvassa maailmassa. Kuka tahansa voi joutua työttömäksi, sairastua tai muuten tarvita yhteiskunnan tukea. Lisäksi monet niistä palveluista, joita pidämme nyt niin itsestään selvinä, eivät sitä olleet vielä muutama vuosikymmen sitten. Kuvaava esimerkki on omani. Siinä missä minun vanhempani joutuivat etsimään minulle hoitajaa kaupan seinällä olevista lappusista, minä saan ammattitaitoisen ja luotettavan hoidon lapselleni kunnallisena palveluna.

Näissä juhlissa on hienoa kertoa juuri tämä esimerkki, sillä ilman sosialidemokraatteja päivähoito-oikeus tuskin olisi koskaan muuttunut unelmasta todeksi. Hyvinvointiyhteiskunnan perustana on työnteko. Ilman työtä ei ole hyvinvointia. Ilman työtä ei ole palveluja. Uskon, että 100 vuotta sitten eläneet toverit antaisivat hyvän arvosanan punamultahallituksen ponnisteluille työllisyyden ja hyvinvoinnin lisäämiseksi. Hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikka on toiminut. Taloutemme kehitys on vakaalla pohjalla, työllisyys kasvaa ennätystahtia. Kolmen hallituksen aikana olemme tehneet politiikkaa, jonka tuloksena työllisyytemme on tänään 350 000 henkeä korkeammalla kuin runsaat kymmenen vuotta sitten. Emme toki voi ottaa tapahtuneesta kaikkea kunniaa, mutta ilman oikeita valintoja ja toimenpiteitä, tilanne voisi hyvinkin olla toinen.

Hallituksen johdonmukainen työllisyyspolitiikka sai jatkoa elokuun budjettiriihessä. Siellä hyväksyttiin 100 miljoonan euron työllisyyspaketti. Aktiivista työvoimapolitiikkaa vahvistetaan 15 miljoonalla eurolla ja voimakkaan rakennemuutoksen paikkakuntia avustetaan. Lisäksi kasvatetaan työmatkakulujen verotusoikeutta ja annetaan muuttoavustus työn vuoksi muuttaville.

Budjettikeskusteluissa Kokoomus on taas osoittanut todellisen luontonsa työllisyyspolitiikassa. Aktiivista työvoimapolitiikkaa pidetään porvarileirissä liikaa rahaa vievänä temppuiluna. On hyvä, että porvarit näin rohkeasti vaalien alla kertovat mitä mieltä he todella ovat siitä, että työttömälle ihmiselle tarjotaan edes hetkeksi koulutusta ja työtä.

Kyse on siitä, että yhteiskunta tarjoaa ihmiselle mahdollisuuden tuntea olevansa hyödyllinen. Mahdollisuuden saada kokemus siitä, että vielä osaa ja pystyy. Monille näistä ihmisistä tuo tunne on monin verroin valtion siihen osoittaman rahan veroinen. Tuon kannustuksen myötä, monet heistä uskaltavat taas yrittää, jaksavat taas hymyillä. Mielestäni Kokoomuksen asenteellinen näkemys kertoo vain, ettei heillä todellakaan ole käsitystä siitä, millainen on heikommassa asemassa olevan ihmisen arki Suomessa.

Liikenne- ja viestintäministeriön kannalta budjettiesitys rakentaa parempia liikenneyhteyksiä, lisää liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta. Ensi vuonna alkaa 10 uutta suurta kehittämisinvestointia eri puolilla maata. Niin sanotun infraministerityöryhmän ykköskori toteutuu, kun budjettiin kirjattiin myös Lusi-Mikkelin viitostien aloittamisesta vuonna 2008. Nämä päätökset tuovat liikennepolitiikkaan kauan kaivattua pitkäjänteisyyttä ja ovat samalla varmuudella myös piristysruiskeita kyseisten alueiden elämään.

Meidän keskisuomalaisten kannalta tärkeintä oli saada aloituspäätös Lusi-Vaajakoski- tiehankkeelle. Me kaikki nelostien käyttäjät tiedämme, ettei tämän tieosuuden kunto ole lähelläkään sitä tasoa, jota edellytetään keskeiseltä pääväylältä. Onhan nelostie Suomen tieverkon selkäranka, joka yhdistää etelän pohjoiseen. Lisäksi juuri Lusi-Vaajakoski on yksi turvattomimpia tieosuuksia onnettomuuksien lukumäärällä mitattuna.

Perusparannuksen yhteydessä tien pahimpia mutkia ja mäkiä oiotaan, rakennetaan ohituskaistoja ja keskikaiteita. Kaikki nämä parannukset lisäävät merkittävästi liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta.

Nelostien varrella sijaitsevalle Joutsalle Lusi-Vaajakosken perusparantaminen tarkoittaa nopeampia yhteyksiä Jyväskylään ja toisaalta myös etelään päin. Uskon, että tästä hyötyvät niin alueen asukkaat kuin elinkeinoelämäkin. Sulka hankkeen aloittamisesta ei kuulu yhden tai kahden ihmisen hattuun, vaan tämä päätös kruunaa kymmenien ihmisten, myös tämän alueen ihmisten vuosikausia jatkuneen pitkäjänteisen yhteistyön.

Hyvät Toverit,

Sosialidemokraattien koko vaalikauden vahvasti esillä pitämä tavoite yhteiskuntamme heikoimpien aseman parantamiseksi näkyy myös tässä budjetissa. Hyvinvointiyhteiskunnan palveluihin ja tulonsiirtoihin saatiin monia täsmäparannuksia, jotka helpottavat useiden eri kansalaisryhmien elämää. Muun muassa yksinhuoltajien elatustuki, eläkkeensaajien asumistuki ja erityishoitoraha nousevat budjettipäätöksen myötä.

Lisäksi haluan pienen lapsen vanhempana nostaa esiin hallituksen jo aiemmin sopiman perhevapaauudistuksen. Ensi vuoden alussa voimaan tuleva uudistus parantaa nuorten naisten työmarkkina-asemaa ja kannustaa isiä käyttämään nykyistä enemmän vanhempainvapaita. Äitiyspäiväraha nousee 90 prosenttiin palkasta ensimmäisinä kuukausina. Myös isän pitämän vapaan vanhempainraha nousee. Uudistus on merkittävä parannus niiden alojen työssäkäyville äideille, joilla ei ole työehtosopimuksen mukaista palkallista äitiysvapaata.

Budjetti tarjoaa myös kunnille vuosikausiin parhaan tuloksen; ensi vuonna valtion rahallinen panostus kuntatalouteen on suurin 15 vuoteen, yhteensä yli 400 miljoonaa euroa. Hallitus maksaa kaikki kuntien saatavat kerralla pois ja tältä osin seuraava hallitus pääsee aloittamaan puhtaalta pöydältä. Myös kuntien yhdistymisavustuksia nostetaan huomattavasti. Samalla järjestelmä muuttuu siten, että ne kunnat, jotka mahdollisimman pian käynnistävät yhdistymiseen tähtääviä hankkeita, ovat parhaimmassa asemassa.

Onnistuneen talouspolitiikan ansiosta verotuloja kertyy myös kunnille ennätystahtiin, samalla kun valtion tuki on merkittävää. Näiden yhteisvaikutuksena kuntatalous tasapainottuu. Niinpä hyvinvointipalvelujen parantamisen mahdollisuudet ovat nyt kuntien kannalta paremmat kuin pitkiin aikoihin.

Hyvät Toverit,

Valtiovalta on äsken kertomillani panostuksilla luonut kunnille hyvät puitteet tehdä uudistustyötä. Uudistustyöhön onkin lähdettävä rivakasti ja rohkeasti. Kunta- ja palvelu- rakenneuudistus on kalkkiviivoilla. Hallituksen mittava hanke on nyt etenemässä valtioneuvoston ja eduskunnan käsittelyyn. Puitelaki tulee suunnitelmien mukaisesti valtioneuvoston istuntoon vielä syyskuun aikana ja lain eduskuntakäsittely alkaa lokakuun alussa. Laki on tarkoitus hyväksyä vielä kuluvan vuoden aikana.

SDP:n tavoite hankkeessa on ollut ja on selvä: haluamme laadukkaita hyvinvointipalveluja koko maahan, kaikille suomalaisille. Jos tämä edellyttää rakenteiden uudistamista, meidän on tähän työhön ryhdyttävä. Köllöttely vanhoissa asetelmissa on uhka tulevaisuuden kuntapalveluille. Me nyt päätöksiä tekevät emme varmasti halua vastata kymmenen, viidentoista vuoden päästä kysymykseen, miksi ette tehneet ratkaisuja vaikka tiesitte tilanteen? On parempi tehdä tietoisia ratkaisuja nyt kuin ajautua kriisien kautta pakkopäätöksiin. Harvassa ovat ne kuntapäättäjät, jotka olisivat sitä mieltä, ettei mitään tarvitse tehdä. Jotta kunnat pystyvät vastaamaan velvoitteistaan, uudistukset ovat välttämättömiä.

Asun itse Säynätsalossa, joka liittyi osaksi Jyväskylää reilu kymmenen vuotta sitten. Liitosta vastustettiin aikanaan kiihkeästikin, mutta nyt tuskin kukaan väittää tehtyä ratkaisua vääräksi. Lähipalvelut ovat säilyneet; päiväkodit, koulut, terveysasema ja kirjasto ovat edelleen olemassa ja toiminta sujuu.

Kaikkea emme toki saariltamme saa, mutta suuri osa ihmisistä käy työssä Jyväskylässä ja joukkoliikennekin toimii. Paikkakunnan omaleimaisuus ja identiteetti ovat säilyneet ja jopa vahvistuneet. Mielestäni kuntaidentiteetti pitäisi korvata paikkakuntaidentiteetillä. Se nimittäin säilyy vaikka kunnan hallinnollinen raja kulkisi missä. Säykkiläiset ovat edelleen säykkiläisiä. Identiteetti siis rakentuu muista asioista kuin kunnanvaakunasta tai kunnantalosta. Se rakentuu meidän ihmisten varaan ja säilyy ja kehittyy vain ihmisten myötä.

Hyvät Toverit, arvoisa juhlayleisö

Eduskuntavaalit lähestyvät. Demareiden asema on vahva ja lähdemme vaaleihin innolla. Ruotsista on suomalaisten porvarien turha hakea voitontahtoa. Suomessa kokoomus oli hallituksessa 16 vuotta yhtäjaksoisesti joten tilanne lahden takana oli aivan toinen. Mutta sielläkin porvariallianssin on jo uumoiltu ryhtyvän tyypillisiin töihin; valtionyhtiöistä luopumiseen ja sosiaaliturvan leikkauksiin.

Vaaleissa on aina kyse ihmisten luottamuksen saavuttamisesta. Meillä ei ole näyttöinämme pelkkiä aikomuksia vaan todellisia tuloksia. Voimme rehellisesti sanoa tehneemme töitä tällä hallituskaudella paremman työllisyyden eteen ja hyvät lukemat ovat kaikkien nähtävissä. Olemme ylpeitä saavutuksistamme, mutta emme väitä asioiden olevan valmiita. Työtä paremman Suomen ja paremman maailman puolesta vielä riittää. Kuten olemme nähneet, sadan vuoden saavutuksia kohtaan hyökkäillään jatkuvasti. Milloin vaaditaan sopimusyhteiskunnan murtamista, milloin hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen ja tulonsiirtojen rajaamista.

Työtä siis riittää. On otettava mallia sata vuotta sitten unelmoineista ja uudistustyöhön ryhtyneistä tovereista. Meidän keskisuomalaisten demareiden tavoite on realistinen ja selvä: lisäpaikka eduskuntaan ensi keväänä. Tähän urakkaan tarvitaan meidän kaikkien voimakas työ ja tahto. Täällä Joutsassa voinen todeta, että tähän me olemme valmiita, Hilda Seppälän viitoittamalla tiellä.

Kiitos!

Puolueen puolesta minulla on suuri ilo ja kunnia onnitella sekä nöyrästi kiittää Joutsan työväenyhdistystä merkittävästä työstä osana sosialidemokraattista liikettä. Kiitän kaikkia tovereita, jotka vuosikymmenten varrella ovat toimineet yhdistyksen eri tehtävissä: puheenjohtajina, sihteereinä, ehdokkaina, luottamustehtävissä, vaalityöntekijöinä, kahvinkeittäjinä ja järjestysmiehinä. Ilman tätä joukkoa, ei olisi puoluetta.

Ei olisi sitä linjaa, jota sosialidemokratia edustaa niin kunnallisessa kuin valtiollisessakin päätöksenteossa. Pyydän nyt puoluehallituksen jäsen, Reijo Laitista kanssani jakamaan puolueen tunnustuksen 100-vuotiaalle Joutsan työväenyhdistykselle.