(KUVA: Kansanedustajat Säde Tahvanainen, Susanna Huovinen ja 
Piia Viitanen vierailulla Olkiluodossa, oma arkisto 2/2001)

 Susanna Huovinen:
Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän puheenvuoro kansallista ilmastostrategiaa käsittelevästä valtioneuvoston selonteosta 19.6.2001

Arvoisa Puhemies,

Maailmamme on suuren muutoksen tienhaarassa. Jäätiköt pienentyvät, ikirouta on alkanut sulaa, kasvukaudet ovat pidentyneet, kasvi- ja eläinkannat muuttuneet, yhä suurempi joukko lajeja - erityisesti arktisilla alueilla - kuolee sukupuuttoon, tulvat sekä muut rajut luonnonilmiöt yleistyvät. Tämä luettelo ei ole pelkkää kuvittelua tai pahaa unta.

Hallitusten välisen ilmastopaneelin IPCC:n uusimman raportin mukaan enää ei ole kyse siitä, muuttuuko ilmasto ihmisen toimesta, vaan siitä, kuinka paljon ja kuinka nopeasti muutos tapahtuu. Ilmastonmuutos on siis todellisuutta, jonka pysäyttäminen kokonaan ei ole enää mahdollista vaikka kasvihuonepäästöjen kasvu pysähtyisi tänään.

Kuten ympäristövaliokunta mietinnössään toteaa, kehitystä voi verrata teollisen vallankumouksen aikanaan aiheuttamaan muutokseen. Ihmiskunnalta ei enää kysytä: haluatteko muuttaa kehityksen suuntaa. Sen sijaan nyt joudumme vastaamaan kysymykseen: haluatteko säilyttää maapallon edellytykset elämään myös tuleville sukupolville.

Suomen hallitus tarttui omalta osaltaan rivakasti haasteeseen ja valmisteli eduskunnan käsittelyyn nyt palautekeskustelussa olevan valtioneuvoston selonteon kansallisesta ilmastostrategiasta. Lähtökohtana valmistelutyölle on pidetty hallitusohjelman kirjausta siitä, että Kioton velvoitteet täytetään siten, että niistä aiheutuvat toimenpiteet eivät heikennä talouden ja työllisyyden kasvua.

Uskon, että moni kollega on laillani perusteellisen valiokuntakäsittelyn aikana löytänyt kokonaan uusia ulottuvuuksia käsitykseensä ilmastonmuutoksen laajuudesta, kauaskantoisuudesta ja vaikutuksista. Huolimatta siitä, että ilmastonmuutos saattaa tuntua kaukaiselta aiheelta, emme voi jäädä laakereillemme lepäilemään ja odottelemaan muiden valtioiden tai kansainvälisten yhteisöjen toimenpiteitä.

Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä on tyytyväinen Suomen hallituksen linjaukseen siitä, että ilmastostrategia laaditaan kansainvälisistä ratkaisuista ja neuvottelutilanteesta riippumatta.

Arvoisa puhemies,
Vastuumme ulottuu kuitenkin paitsi kansalliselle myös kansainväliselle tasolle. Kansainvälisissä neuvotteluissa on löydettävä päästöjen kokonaismäärää laskevia toimenpiteitä. Näissä neuvotteluissa on tärkeää ymmärtää vastuumme yhtenäisenä ihmiskuntana, jotta ilmastonmuutoksen seuraukset eivät koidu liian kohtalokkaiksi tuleville sukupolville. Vanhan intiaanien sananlaskun mukaan maailma on meillä vain lainassa lapsiltamme.

Niinpä meidän olisi jätettävä maapallo seuraaville sukupolville vähintään siinä kunnossa, kun sen saimme. Tällä tavalla tarkasteltuna meidän viime vuosisadalla eläneiden ihmisten saldo ei ole kovin kaunista kerrottavaa. Tästä näkökulmasta Yhdysvaltain uuden presidentin George W. Bushin kannanotot tuntuvat erityisen tyrmääviltä. Yhdysvallat on suuri päästöjen tuottaja, jonka mukaan saaminen Kioton pöytäkirjan mukaisiin toimiin on ensiarvoisen tärkeää. Kansainvälisiä neuvotteluja ei kuitenkaan missään olosuhteissa voida käydä siten, että neuvottelujen yksi osapuoli esittää vaatimuksia, joihin muut ovat pakotettuja suostumaan.

Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että Euroopan unionin tulee jatkossakin olla kansainvälisten neuvottelujen edelläkävijä ja pitää kiinni Kioton pöytäkirjan peruspuitteista. Yli kymmenen vuoden pitkien ja vaikeiden neuvottelujen jälkeen saavutetun Kioton pöytäkirjan unohtaminen merkitsisi ilmastonmuutoksen vaikutusten ehkäisemiselle vakavaa takaiskua ja viivytystä. Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä pitää lähtökohtana sitä, ettei kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa ole varaa sallia vapaamatkustajia.

Eurooppalaisella tasolla Suomen on toimittava entistäkin voimakkaammin yhtenäisen energiaverojärjestelmän luomiseksi. Tätä painotti myös ympäristövaliokunta korostaessaan veropolitiikan kulutusta ohjaavaa vaikutusta. Valtiovarainvaliokunta puolestaan muistutti, että kilpailukykyyn liittyvien ongelmien ehkäisemiseksi EU:n piirissä tulee laatia energiaverotuksen yhteisiä minimiarvoja koskevat normit.

Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän mielestä energiaverotuksen yhtenäistäminen Euroopan unionin piirissä on saatava - ei vain tavoitelistalle vaan - myös etenemään. Energiaverotuksen keinot on nostettava tarkasteluun varsinkin kansainvälisten ilmastovelvoitteiden näkökulmasta.

Arvoisa Puhemies,
Ilmastostrategian eduskuntakäsittelyssä valiokunnat ovat tehneet laajan ja perusteellisen työn. Valiokunnat ovat painottaneet paitsi omia vastuualueitaan, myös sitä, että ilmastostrategiassa on kyse kokonaisuudesta. Ilmastonmuutoksen vaikutusten hidastaminen ja päästöjen vähentämiseen tähtäävät toimet eivät hoidu yhdellä yksittäisellä valinnalla.

Niinpä tarvitaan laaja-alaista keinovalikoimaa ja sen monipuolista hyödyntämistä. Ilmastonmuutoksen vaikutusten hillintätoimien on läpikäytävä kaikki politiikan lohkot.

Valtioneuvoston selonteko esitti kaksi vaihtoehtoista mallia, joilla molemmilla voidaan täyttää Kioton pöytäkirjan Suomelle asettamat ensimmäisen sitoumuskauden 2008-2012 velvoitteet. Molempiin malleihin kuuluu energiansäästöohjelma sekä uusiutuvien energiamuotojen edistämisohjelma.

Uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelman lähtökohta on, että uusiutuvaa energiaa käytetään vuonna 2010 noin 50 prosenttia enemmän kuin vuonna 1995. Puuperäisillä polttoaineilla sekä kierrätyspolttoaineilla on tavoitteen saavuttamisessa suuri merkitys, mutta myös tuulivoiman osuuden odotetaan kasvavan.

Uusiutuvan energiatuotannon lisääminen vahvistaa samalla myös energiaomavaraisuuden ja energiantuotannon monipuolisuuden tavoitetta. Edistämisohjelman toteuttaminen selonteon ehdottomalla tavalla vaatii panostusta niin erilaisiin tukimuotoihin kuin myös tutkimus- ja kehitystyöhön.

Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä odottaa, että hallitus ottaa nämä tarpeet huomioon jo ensi vuoden budjettivalmistelujen yhteydessä. On muistettava, että Suomen uusiutuvan energiateknologian vienti on jo nyt merkittävä. Viime vuonna saavutettu uusi ennätys oli 19,2 miljardia markkaa. Tämä on 6,5 prosenttia koko viennistämme. Teollisuudenala työllistää jo nyt suoraan 23 000 henkilöä.

Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän mielestä Suomen on oltava jatkossakin edelläkävijä uusiutuviin energialähteisiin perustuvan teknologian käytössä ja kehitystyössä. Meidän on nähtävä ne huomattavat vientimarkkinat, jotka avautuvat kun suuri osa teollistuneista maista alkaa samanaikaisesti tavoitella Kioton pöytäkirjan vaatimuksia. Arvioiden mukaan energiateknologia voisi tulevaisuudessa olla yhtä merkittävä teknologia-ala kuin tietotekniikka. Nyt siis maailman- markkinoilla etsitään viisaita valtioita, jotka oivaltavat tulevan kysynnän ja tarpeen. Kyse on myös työllisyydestä.

Arvoisa puhemies,
Energiansäästötoimenpiteille on annettu ilmastostrategiassa painava rooli. Tämä on oikea lähtökohta. Tavoitteena on vähentää energian kokonaiskulutusta 4-5 prosenttia. Keskeiset toimet tämän tavoitteen saavuttamiseksi ovat energiatehokkaan teknologian kaupallistaminen ja energiansäästösopimukset. Jatkossa on etsittävä vieläkin voimakkaampia säästötoimenpiteitä, koska näiden toimenpiteiden on laskettu maksavan itsensä takaisin hyvinkin nopealla aikavälillä. Esimerkiksi rakennusten energiankulutusta voidaan merkittävästi vähentää rakentamisen määräyksiä tiukentamalla.

Energiasäästössä merkittävä rooli onkin kansalaisten valinnoilla. Tästä syystä tiedottamisen merkitystä ei voi vähätellä. Moni kansalainen olisi varmasti valinnut rakentamisessa tai jätehuollossa toisenlaisen ratkaisun, mikäli olisi tiennyt miten pitkän pennin pienilläkin valinnoilla voi maksuissa säästää.

Nämä kansalaisten ratkaisut heijastuvat pitkällä tähtäimellä myös energian kokonaiskulutuksen vähentymiseen. Selonteon toimenpiteet tiedottamisen ja neuvonnan osalta kaipaavat jatkossa täsmentymistä.

Arvoisa Puhemies,
Selonteko käsitteli ja esitti toimenpiteitä monille politiikan lohkoille. Valitettavasti julkisessa keskustelussa ilmastostrategia on kilpistynyt pelkäksi energiapaperiksi. Ilmastostrategia on kokonaisuus, joka käsittää laajan keinovalikoiman. Tästä huolimatta energiantuotanto- tapojen pohdintaa ei voi vähätellä. Onhan valtaosa ilmastonmuutosta kiihdyttävistä kasvihuonekaasuista peräisin juuri energiantuotannosta ja -kulutuksesta. Tästä syystä kysymys energiantuotantomuodoista on keskeinen.

Selonteon kaksi vaihtoehtoista mallia eroavat toisistaan sähkön ja lämmön hankinnan osalta. Ensimmäisessä vaihtoehdossa kivihiiltä korvataan maakaasulla ja toisessa ydinvoimalla.

Sekä ympäristövaliokunta mietinnössään että talousvaliokunta lausunnossaan on ansiokkaasti pohtinut näiden kahden vaihtoehdon välisiä eroja, hyötyjä ja haittoja. On nostettu esiin maakaasuvaihtoehdon kokonaisuudessaan hieman paremmat ympäristövaikutukset suhteessa ydinvoimavaihtoehtoon. Toisaalta on tiedostettu yhden toimittajan aiheuttama riippuvuus ja siihen sisältyvä hintariski. Vastaavalla tavalla on nostettu esiin ydinvoimavaihtoehdon taloudellinen edullisuus verrattuna maakaasuvaihtoehtoon. Toisaalta on pohdittu ydinvoiman mahdollista sähkönkulutusta lisäävää vaikutusta ja onnettomuusriskiä.

Sosialidemokraattisessa eduskuntaryhmässä on kummankin vaihtoehdon kannattajia. Eduskunnan tehtävänä ei kuitenkaan ole tätä mietintöä hyväksyttäessä valita jompaa kumpaa vaihtoehtoa. Tämä valinta tehdään myöhemmin kun eduskunta päättää Teollisuuden Voima Oy:n periaatepäätöshakemuksesta ydinvoiman lisärakentamisesta. Silloin on myös perusteellisesti pohdittava vaihtoehtojen todelliset toteuttamismahdollisuudet ja ovatko ne vaaditussa aikataulussa käytettävissä. Lisäksi tässä harkinnassa on otettava huomioon myös työllisyysvaikutukset ja talouskasvun varmistaminen.

Ympäristövaliokunnan mietinnössä korostetaan vaihtoehtojen paremmuuteen  kantaa ottamatta, että energia on suomalaisen yhteiskunnan perushyödyke, jonka riittävä saanti kilpailukykyiseen hintaan on turvattava kaikissa olosuhteissa. Talousvaliokunnan lausunto painottaa edellä mainitun lisäksi myös sähkön tuotannon omavaraisuutta ja elinkeinotoiminnan kansainvälistä kilpailukykyä. Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä yhtyy näihin huomioihin.

Arvoisa puhemies,      
Yhdyskuntarakenteen, liikenteen ja jätehuollon osalta selonteko on oikeansuuntainen, mutta toimenpiteitä jatkossa vielä terävöitettävä. Esimerkiksi liikenteen päästöjen kehityksestä tarvitaan vielä lisää arviointia ja eri liikennemuotojen ympäristövaikutusten huomioimista liikennepoliittisessa päätöksenteossa. Kaavoituksessa ja maankäytössä tulee tavoitella tiivistä yhdyskuntarakennetta. Jäteveron ohjausvaikutuksia ja laajentamismahdollisuuksia on selvitettävä, jotta kaatopaikoilta voidaan vähentää biojätteen määrää.

Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän mielestä tavoitteena tulee olla kaiken jätteen vähentäminen. Kansalaisia on muistutettava siitä, ettei sellaista paikkaa kuin pois ole olemassakaan. Niinpä kaikki poisheitetty päätyy lopulta luonnon kiertokulkuun saasteina tai päästöinä.

Arvoisa Puhemies,

Ympäristövaliokunta ehdottaa mietinnössään lukuisia täsmennys- ja kehitystarpeita Suomen ilmasto-ohjelman jatkoa ajatellen. On totta, ettei selonteossa juurikaan tarkasteltu, miten ilmastonmuutos vaikuttaa tällä hetkellä ja tulevaisuudessa suomalaiseen yhteiskuntaan. Kioton ensimmäinen sitoumuskausi on vasta alkua pitkäjänteiselle ilmastonmuutoksen hillinnälle.

Ilmastonmuutoksen torjunta tulee hyvin todennäköisesti asettamaan jatkossa yhä kovenevia tavoitteita myös Suomelle. Niinpä ilmasto-ohjelman aikajänne on liian lyhyt ja tämän vuoksi tarvitsemme myös pidemmän aikavälin suunnitelman.

Kuntien rooli ilmastostrategiassa on jäänyt liian ohueksi vaikka juuri kunnat hoitavat kaavoitusta, jätehuoltoa, julkista liikennettä ja rakentamista. Muun muassa näistä näkökulmista tarvitsemme täsmennetyn ohjelman, jossa huomioidaan samalla se, mitä eduskunta päättää ydinvoiman lisärakentamisesta. Ilmastonmuutoksen vakavuuden täytyy välittyä kansalaisille nykyistä paremmin. Jo tämänkin vuoksi on tärkeää, että eduskunta seuraa ilmasto-ohjelman täsmentymistä ja toteuttamista tarkasti.