Ministeri Susanna Huovinen
Hämeen Sosialidemokraattien piirikokous
Hausjärvellä 12.11.2005

Hyvät Toverit!

Kiitos kutsusta saapua tänne sydän Hämeeseen sosialidemokraattien perinteisesti
vahvalle alueelle. Hämäläisiähän on totuttu arvostelemaan hitaudesta, mutta kun
katsoo mieheni tarkkaan seuraamaa SM-liigan sarjataulukkoa, voidaan todeta,
että hitaassa Hämeessä pelataan maan parasta jääkiekkoa.  Eikä Jyväskyläkään
kovin heikoilla ole.

Olen laatinut puheenvuoroni hallituksen ajankohtaista painopisteistä, mutta
tähän  alkuun puhun hieman tulevan talven todellisesta koitoksesta eli
presidentinvaaleista. Tarjan vaalikampanjahan on käynnistymässä toden teolla
vasta ensi viikolla puoluevaltuuston kokouksen jälkeen alkavalla risteilyllä.
Lähtökohta vaalityölle on tietenkin hyvä, koska meillä on erittäin pätevä,
suosittu ja osaava presidentti. Ei tarvitse tehdä mitään imagon
rakennuskampanjoita ja miettiä, mitä kansa haluaisi kuulla. Parasta Tarjassa on,
että hän oma itsensä, eikä mitään muuta. Vaikka hän joutuu työssään
hallitsemaan vaikeita ja monimutkaisia makrotason asioita, osaa hän lähestyä
asioita ihmisläheisesti. Kansanomaisuus ja sosiaalisuus selittävät pitkälle
hänen valtaisaa kansansuosiotaan.

Korkeissa kannatuskäyrissä saattaa tosin piillä pahin uhkamme. Selvä ero
kahteen tärkeimpään haastajaan saattaa tuudittaa meidät liian hyvään oloon, ja
vaalikentillä ei tehdä töitä tarpeeksi innokkaasti. Tämä saattaa johtaa
alhaiseen äänestysaktiivisuuteen, joka suosii porvaripuolueiden ehdokkaita. Oma
passiivisuutemme on pahin vastustajamme. Tämä näkökanta pitää tehdä kaikille
puolueen ja tukiryhmän jäsenille selväksi. Tehdään kunnon vaalityö, joka näkyy
ja kuuluu myös ruohonjuuritasolla.

Hyvät Toverit!

Valtion ensi vuoden talousarvio on parhaillaan Eduskunnan käsittelyssä ja
arvioitavana. Liikenne- ja viestintäministeriön osalta siinä on useita
ilonaiheita. Budjettiriihen päätöksen tärkein elementti on pitkäjänteisyys.
Riihessä tehtiin päätökset yhteensä kymmenen uuden hankkeen aloittamisesta
vuonna 2006 ja 2007. Mukana on niin vesi-, tie- kuin ratahankkeitakin. Nyt
päästään rauhassa valmistelemaan sekä suunnittelemaan uusia väyläinvestointeja.

Olen erittäin tyytyväinen myös siitä, että työsuhdematkalippu voidaan ottaa
käyttöön ensi vuoden alusta. Työsuhdematkalippusta tulee samantapainen
työsuhde-etu kuin lounas- ja liikuntasetelistä. Lipun arvosta 25 prosenttia on
verotonta luontoisetua työntekijälle. Tässä asiassa tarvitaan seuraavaksi
työnantajilta päätöksiä etuuden käyttöön ottamiseksi. Meille
sosialidemokraateille joukkoliikenteen kehittäminen on aina ollut sydämenasia.
Työsuhdematkalippu on tärkeä uusi avaus ja tuo toivottavasti uusia käyttäjiä
joukkoliikenteen piiriin.

Sosialidemokraateille köyhyyttä ja syrjäytymistä ehkäisevät toimet olivat
tärkeä kysymys budjettia valmistellessa. Budjettiriihessä saatiin sovittua
sellaisista täsmätoimista, joilla tuetaan kaikista heikoimmassa asemassa olevia.
Puuttumalla erityisesti lapsiperheiden ja yksinhuoltajien, sekä eläkeläisten ja
pitkäaikaistyöttömien asemaan, voidaan konkreettisesti edistää
yhteiskunnallista tasa-arvoa.

Tärkeä budjetissa sovittu muutos on toimeentulon asumismenojen 7 prosentin
omavastuun poistaminen. Tämä monien köyhyysasiantuntijoiden suosittelema muutos
auttaa suoraan kaikkia toimeentulotuen saajia. Erityisesti omavastuun
poistaminen auttaa niitä 70 000 kotitaloutta, jotka ovat pysyvästi
toimeentulotuen varassa. Konkreettinen toimi on myös kansaneläkkeen korotus,
vaikka korotustaso jäikin vaatimattomaksi. Korotus hyödyttää sekä pelkkää
kansaneläkettä saavia että myös niitä, jotka saavat lisäksi pientä työeläkettä.
Korotus nostaa myös muita kansaneläkkeeseen sidottuja etuuksia.

SDP:n tärkein tavoite tällä hallituskaudella on työllisyysasteen nostaminen ja
tässäkin budjetissa on useita työllisyyttä tukevia toimia. Erittäin tärkeä
uudistus on matalapalkkaisia työntekijöitä työllistäville työnantajille
suunnattu tuki. Työttömyyden yllättäessä iäkkäämmillä henkilöillä voi olla
suuria vaikeuksia työllistyä uudelleen. Budjetissa määritelty tuki myönnetään
yli 54-vuotiaista työntekijöistä, jotka ansaitsevat kokoaikatyöstä alle 2000
euroa kuukaudessa.

Työllisyysnäkymät ovat ensi vuodelle positiivisempia kuin aikaisemmin.
Työllisyys on lähtenyt nousuun ja vuoden alkupuoliskolla työssä on ollut
nelisenkymmentä tuhatta henkeä enemmän kuin vuosi sitten. Rakenteelliseen
työttömyyteen on kuitenkin pystyttävä pureutumaan ja sen johdosta
toteutetaankin työmarkkinatuen uudistus. Uudistuksen kautta toteutetaan
pitkäaikaistyöttömien yhteiskuntatakuu. Se tarkoittaa, että kaikille yli 500
päivää työmarkkinatukea passiivitukena saaneille työttömille tarjotaan työtä
tai aktiivitoimenpiteitä. Myös nuorten työllistymistä tuetaan toteuttamalla
nuorten yhteiskuntatakuu.

Työttömyyden vastaisessa taistelussa edetään siis monella rintamalla. Ja näin
on pakko tehdäkin, sillä työttömyydellä on monet kasvot. Viime vuosina on
moneen kertaan jouduttu toteamaan, että hyvätkään uudistukset eivät toimi
kaikkien ihmisten kohdalla. Tarvitaan yksilöllisiä ratkaisuita ja
työvoimapalveluita, jotta varsinkin pitkäaikaistyöttömien tilanteeseen
pystytään vaikuttamaan.

Hyvät Toverit!

Sosialidemokraattien ehdottomasti tärkein loppuvaalikauden painopiste
työllisyyden parantamisen ohella on kunta- ja palvelurakenneuudistus.
Uudistuksen tiimoilta on järjestetty alueellisia tilaisuuksia ympäri maata.
Hämeessä tilaisuus oli . Suomen kuntatalous on tullut t-risteykseen, jossa on
otettava selkeästi kantaa mihin suuntaan lähdetään. Ikääntyminen, työvoiman
väheneminen, kansainvälistyminen, kilpailun lisääntyminen, taloudellisen kasvun
keskittyminen ja teknologiamuutokset ovat jo johtaneet siihen, etteivät kaikki
Suomen 432 kuntaa pysty vastaamaan hyvinvointipalvelujen tuottamisesta.

Monille meille on kirkastunut kuva, että nykymenolla hyvinvointiyhteiskunnan
perustana oleva palveluverkko rapautuu. Mitä pidempään odottelemme, sitä
useampi kunta ajautuu kriisien kautta pakkoratkaisuihin, joiden seurauksia ei
hallitse kukaan. Tämä taas johtaa väistämättä kuntalaisten ja kansalaisten
epätasa-arvoon. Tarvitaan siis nykyistä vahvempia kuntia.

Sisäasiainministeriössä on valmisteltu erilaisia vaihtoehtoja uusien
kuntarakenteiden perustaksi. En tässä niitä lähde käymään läpi, mutta totean
vain sen, että meille sosialidemokraateille ns. peruskuntamalli vaikuttaa
luontevimmalta. Mallin peruslähtökohtana on mahdollisimman vahva ja itsenäinen
kunta, joka pystyy huolehtimaan kuntalaisten palvelutarpeista sekä kehittämään
aluettaan elinvoimaisena kasvun veturina. Tästä lähtökohdasta huolimatta on
selvää, että  tarvitaan yhteistyötä. Vahvakaan kunta ei pysty itse järjestämään
esimerkiksi erikoissairaanhoidon palveluita.

Uudistuksen läpiviennin kannalta ratkaisevaa on myös oppositiopuolueiden
pitäminen mukana valmistelutyössä. Uudistusten täytyy kestää hallituspohjan
muutokset, koska se toteutetaan useamman eduskunnan aikana. Laaja
parlamentaarinen pohja liittyy myös mahdolliseen perustuslain muutostarpeeseen.

Kuntarakenteen lisäksi kuntauudistuksen toinen puoli on palveluiden
kehittäminen. Sosialidemokraatit ovat sitoutuneita julkisten palveluiden laadun
ja saatavuuden turvaamiseen kaikkialla maassa. Hyvinvointipalvelut tulee
jatkossakin tuottaa julkisesti. Yksityisiä palveluiden tuottajia voidaan toki
käyttää, mutta emme ole ajamassa mitään avausta suuriin kilpailuttamis- tai
yksityistämisaaltoihin. Keskusta on tässäkin asiassa näyttänyt värinsä. Olemme
viime aikoina saaneet lukea Keskusta-vaikuttajien mietteitä mm. palveluiden
kilpailuttamisesta. On selvää, että Keskustalle hankala kuntarakenne -kysymys
halutaan korvata puhumalla kuntien palveluiden markkinaehtoistamisesta.

Mikään tutkimus tai kansainvälinen esimerkki ei kuitenkaan tue yksityisten
palveluiden paremmuutta laadun tai tehokkuuden kannalta. Julkinen palvelu voi
olla aivan yhtä tehokkaasti järjestetty tai jopa tehokkaammin kuin yksityinen
palvelu. Yksityistäminen ei ole siis vastaus kuntien ongelmiin. Kyse on
paremminkin ideologiasta ja oikeistolaisesta näkemyksestä markkinoiden
autuudesta.

Yksi kuntien kasvavien kustannusten taustalla oleva tekijä ovat
erikoissairaanhoidon menot. Lääketiede harppoo valtavia askeleita; lääkkeet,
hoidot ja laitteet ovat entistä kalliimpia. Olen toiminut Keski-Suomen
sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtajana koko viime kunnallisvaalikauden.
Tunnen sen tasapainoilun, jota kuntapäättäjä käy edustaessaan kuntaansa
sairaanhoitopiirin hallinnossa. Yhtäältä pitää täyttää lain vaatimukset
potilaan laadukkaasta hoidosta ja hyvästä henkilöstöpolitiikasta. Toisaalta
oman kunnan taloustilanne vaatisi niukkaa ellei jopa miinuslinjaa. Niinpä
terveydenhuollon suuret kysymykset ja kustannukset eivät mielestäni ratkea vain
rakenteita muuttamalla, vaikka varmasti uusilla toimintamalleilla voidaan
saavuttaa paitsi taloudellista tehokkuutta myös potilaan parempaa palvelua.

Uudistus, jonka edessä olemme, on valtaisa. Sosialidemokraattien on pidettävä
huolta paitsi uudistuksen sisällöistä myös itse prosessista. Vahvoihin, nykyistä suurempiin kuntiin on kuljettava kunnallista itsehallintoa kunnioittavalla tavalla. Vaikka kuntaliitoksista on säädettävä lailla, pitää liittymisen toteutua kuntien tekemien ehdotusten pohjalta.
Uuden kuntarakenteen mukaisissa yksiköissä voi syntyä fyysistä etäisyyttä
kunnan ja kuntalaisten välille. Kunnilta on edellytettävä kunnan kaikkien
alueiden vaikutusmahdollisuuksien takaamista. Lähidemokratian ja
käyttäjävaikuttamisen tarve korostuu uusissa isommissa kunnissa. Tätä
tavoitetta olisi korostettava joka tapauksessa; nauttiiko kunnallinen
demokratia kuntalaisten luottamusta, jos meillä on kuntavaaleissa
äänestysalueita, joiden äänestysprosentit laahaavat 40 % tuntumassa?

Kuntauudistus on toteutettava myös henkilöstöä kuuntelevalla ja arvostamalla
tavalla. Kunnissa työskentelevä osaajajoukko on kyettävä saamaan mukaan
uudistustyöhön. Sitoutuminen tähän työhön on mitä parhainta kuntaosaamisen
tulevaisuuden rakentamista.

Hyvät Toverit!

Punaisesta julistuksesta tuli juuri kuluneeksi 100 vuotta. Julistuksen
laatimisaikoina työväestö kamppaili tasa-arvoisen aseman puolesta. Ei ollut
äänioikeutta eikä paljon muutakaan. Usko tulevaisuuteen ja sosialidemokratiaan
uudistusliikkeenä oli kuitenkin kova. Yhteiskunnallisena uudistusliikkeenä
toimiminen on myös tulevaisuudessa meidän vahvuutemme. Haluamme näyttää suuntaa
tälle maalle, yhteiskuntamallille ja jopa Euroopalle. Voimamme ammennamme
arvomaailmasta, joka perustuu ihmisyydelle, tasa-arvolle ja
oikeudenmukaisuudelle. Näillä arvoilla pärjättiin 100 vuotta sitten, niillä
pärjätään nyt ja niillä pärjätään vielä 100 vuodenkin päästä.