Kansanedustaja Susannan Huovisen puheet

(KUVA: LVM:n kuva-aineistoa)

Ministeri Huovinen Tietoturvapäivän seminaarissa

Liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen
Kansallinen Tietoturvapäivä 7.2.2006

Tietoturvapäivä tietoturvastrategian näyttävänä keihäänkärkenä

Kansallista tietoturvapäivää vietetään nyt kolmatta kertaa. Kaksi aiempaa kertaa ovat saaneet suuren suosion ja menestyksen merkit ovat ilmassa myös tänään. Tietoturvapäivä on yksi kansallisen tietoturvastrategian painopisteistä. Strategian tavoitteena on rakentaa luottamusta tietoyhteiskuntakehitykseen. Luottamuksen rakentamisessa tietoturvalla ei ole itseisarvoa, mutta tärkeä välinearvo sillä on. Valtionhallinnon tietoturvatyöllä on jo kauan ollut tunnustettu asema myös elinkeinoelämän parissa. Keskeistä tietoturvastrategiassa on ollut tietoturvailmiöiden kokonaisvaltainen tarkastelu. Olemme myös onnistuneet kääntämään aiemmin puhtaasti teknisiä tietoturvakysymyksiä politiikan, talouden ja ennen muuta kansalaisten kielelle. On myös esitetty yhteiskunnallisia vaatimuksia yksittäisille tietoturvatoimille.

Tekninen todellisuus monimutkaistuu edelleen

Meitä ympäröivä tekninen todellisuus syvenee ja monimutkaistuu koko ajan. En itse ole kovinkaan teknisesti orientoitunut ihminen ja välillä jatkuva uuden teknologian opettelu tuntuu liian rankalta urakalta. Toisaalta, kun tunnistaa teknologian hyödyt, myös oma oppimismotivaatio paranee kerta heitolla. Mutta juuri tätä teknistä ja teknologista kehitystä avaamaan ja arkipäiväistämään tarvitaan esimerkiksi tietoturvastrategian kaltaista yhteiskunnallista keskustelua. Kansalaisille on kyettävä kertomaan selkeästi mitä mahdollisuuksia ja mitä uhkia käynnissä olevaan kehitykseen liittyy. Jos uhat konkretisoituvat, se lisää uuden oppimisen pelkoa ja epäluottamusta. Mutta jos uhkia kyetään hallitsemaan, luottamus uuteen lisääntyy.

Suomalaisella tietoyhteiskunnalla on edessään suuria haasteita. Haasteet ovat sekä teknisiä että toiminnallisia. Aasian edistyneet tietoyhteiskunnat ovat oivaltaneet palvelujen, internetin ja päätelaitteiden saumattoman yhteispelin merkityksen. Suomessakin olisi Japanin ja Korean tapaan edistettävä eri päätelaitteiden ja verkkojen yhteen toimivuutta ja yhteiskäyttöä. Kysymys ei kuitenkaan ole vain tekninen. Myös toimintaympäristö, sen sääntely ja yritysten liiketoimintamallit on luotava sellaisiksi, että sisältöjä voi laajasti tarjota kaikkia väyliä pitkin. Tarkoitan myös tätä haastetta, kun puhun arjen tietoyhteiskunnasta.

Arjen tietoyhteiskunta on jo tätä päivää

Arjen tietoyhteiskunta ja sen taustalla vaikuttava ubiikkiajattelu ei ole vain tulevaisuutta, vaan jo tätä päivää. Meidän on pystyttävä näkemään entistä pitemmälle tulevaisuuteen turvataksemme asemamme tietoyhteiskunnan kärkimaana ja voidaksemme taata kansalaisillemme laadukkaat ja luotettavat palvelut.

Onnistuessaan arjen tietoyhteiskunta lisää demokratian toteutumista yhteiskunnassa ja voi parantaa meidän jokaisen elämän laatua. Samalla uusi kehitys tuo myös suunnattomat taloudelliset mahdollisuudet alan toimijoille, sekä perinteisille tekijöille että uusille innovaattoreille. Tätä kehitysmahdollisuutta emme voi nyt viestintäteknologian murroskautena menettää. On saavutettava yhteisesti hyväksyttäviä ratkaisuja esimerkiksi standardeilla ja regulaatiolla. Samalla on kuitenkin tarkkaan varottava luomasta tuotteiden ja palveluiden kehitystä haittaavaa jäykkää sääntelykoneistoa. On tavoiteltava luotettavaa arkea.

Arjen tietoyhteiskunta pyrkii tuomaan tekniikan tuomat mahdollisuudet kaikkien ulottuville jokapäiväisen elämän osaksi. Ensimmäiset sovellusalueet tulevat todennäköisesti olemaan liikennepalveluissa ja logistiikassa. Mutta on vain ajan kysymys, milloin muut toimialat löytävät verkottumisen tuomat mahdollisuudet ja alkavat hyödyntää niitä. Kauppa, terveydenhuolto, teollisuustuotanto ja maatalous ovat kaikki aloja, joissa halutaan kehittää kustannustehokkaita palveluita. Pienille ja keskisuurille yrityksille turvallinen arjen tietoyhteiskunta luo mahdollisuuksia tehdä enemmän, mutta vähemmällä.

Liikenne- ja viestintäministeriö valmistelee arjen tietoyhteiskuntastrategiaa, jota myös ubiikkistrategiaksi kutsutaan. Jotkut ovat tulkinneet hankkeemme teknologiaprojektiksi, mutta sitä se ei ole. Uusi ja hyvin syvälle arkipäivään sukeltava tekniikka tulee joka tapauksessa. Sitä tekniikkaa kehitetään kaupallisin ehdoin, ja viestintäpolitiikalla siihen vaikutetaan korkeintaan välillisesti. Ministeriön strategiassa on sen sijaan kysymyksessä käyttäjien tarpeiden huomioon ottaminen tekniikan kehittyessä. Tämä edellyttää kaikilta toimijoilta ennakkoluulotonta toimintaa, ubiikkimaailman hengessä.

Uusi arjen tietoyhteiskunta vaatii vahvaa panostusta sisältöihin ja niiden mahdollisimman vapaan käytön sallimista. Esimerkiksi tekijänoikeuslaki ei saa jarruttamassa kehitystä. Se toimisi myös tekijöiden vahingoksi. Tekijänoikeuslakia on sen vuoksi tarkasteltava jatkuvasti. Olisi hyvin perusteltua, että tekijänoikeuslain ajan tasalla pito nousisi yhdeksi seuraavan hallitusohjelman keskeisistä tietoyhteiskuntapolitiikan kysymyksistä.

Vuosisatamme suurin tietoyhteiskuntapolitiikan toiminnallinen haaste on kuitenkin ihmisten luottamus tietotekniikkaa kohtaan. Kuten jo alussa totesin, ihminen ei innostu koneista ja vempeleistä, elleivät ne tuo jotakin lisäarvoa arkipäiväämme. Samalla tavalla ihminen ei varmasti luota uusiin laitteisiin ja palveluihin jollei voi kokea hallitsevansa niitä. On siis tarkasteltava erityisen huolella sitä, miten uusien tekniikoiden ja toimintatapojen vaikutus ihmisten arkeen säilyy hallinnassa. Tietoturvan lisäksi siihen kuuluu monia yhdessä ratkaistavia haasteita kuten yksityisyyden suoja, kuluttajansuoja ja taajuuspolitiikka.

Suomi edelläkävijänä Euroopassa

Luovuutta ja luottamusta tarvitaan myös Euroopan tietoyhteiskuntapolitiikkaan. Suomen esityksestä Euroopan komissio on jo lähtenyt luomaan eurooppalaista tietoturvastrategiaa mallimme mukaisesti. Mallissamme tietoturvalla synnytetään luottamusta. Luottamukseen puolestaan perustuu koko eurooppalainenkin tietoyhteiskuntakehitys. Olemme lisäksi käännyttäneet komissiota uuden arjen tietoyhteiskunnan uskoon. Näkemyksemme mukaan uuden arjen eurooppalaisessa tietoyhteiskunnassa tavallinen käyttäjä on nostettava huomion keskipisteeksi.

Järjestämme puheenjohtajavaltiona yhdessä komission kanssa ensi syksynä korkean tason tietoyhteiskuntaseminaarin "Towards a Ubiquitous Information Society". Tavoitteena on haastaa Euroopan tietoyhteiskuntapolitiikka uudistumaan ubiikissa hengessä. Jo kauan lähestymisellemme on ollut luonteenomaista ennakkoluulottomuus, määrätietoisuus ja jatkuvuus. Siksi meitä kuunnellaan.

Yksi merkki tästä on myös se, että olen saanut kutsun puhua ylihuomenna Wienissä pidettävässä tietoturvaseminaarissa. Osittain kyse on tietysti myös mielenkiinnosta tulevan puheenjohtajamaan linjauksia kohtaan, mutta kyllä Suomesta näissä asioissa haetaan mallia. Suomen lisäksi Itävalta on ollut aktiivinen tietoturva-asioissa. Siksi pidän mieluisana yhdessä komissaari Vivianne Redingin kanssa avata keskustelua Eurooppalaisen tietoyhteiskuntakehityksen seuraavasta vaiheesta juuri Itävallassa.

Euroopan verkko- ja tietoturvaviraston ENISAN aloitettua toimintansa odotukset ovat innokkaat. Virastolta odotetaan paljon tukea tietoturvatietoisuuden nostamiseksi koko Unionin alueella. Sen keskeiset toimialat koskettavat kaikkia alan toimijoita, jäsenvaltioiden kansalaisia, kuluttajia ja yrityselämää. Viraston onkin löydettävä se tapa, joka palvelee alan toimijoita parhaiten jokapäiväisessä elämässä ja liiketoiminnassa. Ei ole sattumaa, että suomalainen johtaa puhetta viraston johtokunnassa. Sattumaa ei ole myöskään se, että suomalaisia asiantuntijoita on ollut alusta saakka mukana viraston kaikissa ydintoiminnoissa.

Mielestäni tietoturvallisuuteen tulee suhtautua kuten liikenneturvallisuuteen. Ilman mystiikka ja liikoja luuloja omista kyvyistä, kuitenkin luottaen siihen, että kun alla on turvallinen tietoyhteiskunta-ajokki, myös etenemien sujuu ilman harmeja. Tällöin emme myöskään ole tien tukkoina. Emme Euroopassa, emmekä maailmalla. Samalla pitää olla selvää, että kaikenlaiseen kaahailuun on voitava puuttua maanteiden tapaan myös tietoyhteiskunnan kaistoilla.

Onnistunut tietoyhteiskuntapolitiikka tuottaa

Onnistuneeseen tietoyhteiskuntapolitiikkaan kuuluvat viruksista ja roskaposteista vapaat sähköpostit sekä turvallisen Internet-ympäristön luominen kaikille käyttäjäryhmille, erityisesti lapsille. Vanhempien opastus ja aktiivinen mukana olo tietokoneen ääressä on tärkeää, mutta koulujen ja median vastuutakaan ei pidä aliarvioida. Kansalaisilla on oikeus luottaa siihen, että yhteiskunta puutuu tilanteeseen, jossa lapset joutuvat rikollisten sisältöjen kohteiksi tai uhreiksi. Esimerkiksi lapsipornon välittämiseen Internetissä on puututtava kaikin mahdollisin keinoin. Olen tyytyväinen teleyritysten haluun vapaaehtoisesti estää lapsipornon levittämistä Suomeen ja Suomessa.

Tänään vietettävä tietoturvapäivä on menestystarina. Mikään ei lisää luottamusta kuin perusteltu tietoisuus mahdollisista karikoista ja helpoista tavoista luovia niiden ohi. Tietoturvapäivän ohella kuulisin mielelläni nykyistä useammin esimerkkejä suomalaisten lisääntyneestä tietoturvatietoisuudesta ja viestintäverkkojen käytettävyyden paranemisesta. Mukavaa olisi myös se, että suomalaiset uskaltautuisivat nykyistä useammin sähköisille kauppapaikoille luottavaisin mielin. Myös hallinto tarjoaa koko ajan enenevässä määrin mahdollisuuksia hoitaa asioita sähköisesti.

Koskaan ei ole kuitenkaan ole liikaa tietoturvallisia viestintäpalveluita, hyvää asiakaspalvelua ja koeteltuja suunnitelmia, joilla myös äärimmäisissä tilanteissa jokaisesta suomalaisesta pidetään hyvää huolta. Yllättävän tärkeää ainakin minulle käyttäjänä on ollut se, millainen kokemus palvelujen käytöstä jää ja millaista palvelua ongelmatilanteissa saa. Jos kokemukset ovat huonoja, jäävät seuraavat uudet palvelut herkästi kokeilematta. Hyvä kello sen sijaan kuuluu kauas.

Tänään täällä ovat edustettuina tahot, jotka yksin ja yhteistyössä muiden kanssa, voivat rakentaa Suomesta nykyistä monimuotoisemman, tasa-arvoisemman ja kilpailukykyisemmän toimintaympäristön kaikille suomalaisille, yrityksille ja julkishallinnolle. Siis uuden arjen turvallisen tietoyhteiskunnan. Tavoite toteutuu parhaiten kun pidetään jatkuvasti mielessämme se yksittäinen ihminen, kansalainen ja asiakas. Ei jätetä häntä yksin sinne tietokoneensa, digiTV:nsä tai kännykkänsä ääreen vaan kysytään häneltäkin, mitä pitäisi tehdä toisin, jotta arki oikeasti olisi helpompaa ja turvallisempaa.

Toivotan teille erittäin antoisaa tietoturvapäivää!