|
AJANKOHTAISTA
| 01.05.2013 - Juhlapuhe Joutsan Työväenyhdistyksen vappujuhlassa |
Arvoisa juhlaväki, hyvät toverit!
”Alussa oli suo, kuokka- ja Jussi”
Kun aloittaa vappupuheensa tilanteessa, jossa Suomen talouskasvu matelee, työttömyys kasvaa ja oman puolueen kannatus yskii, siteeraa mielellään ehkä suosituinta suomalaisen romaanin alkua, Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -kirjasta. Tuohon lyhyeen virkkeeseen kun tiivistyy jotain hyvin suomalaista. Ajatus Jussista suon reunalla on monille meistä tuttu, kun ajattelemme omaakin elämäämme. Jussi on kuokkansa kanssa valtavan haasteen edessä, mutta silti hän aloittaa päättäväisesti ja sisukkaasti urakkansa, koska hänen on saatava toimeentulo itselleen ja perheelleen.
Me suomalaiset olemme usein olleet vaikeiden haasteiden edessä. Välillä ne ovat tuntuneet mahdottomiltakin. Tämä tuli erityisesti mieleen viime lauantaisen kansallisen veteraanipäivän juhlallisuuksien yhteydessä. Kaikista haasteista – hankalistakin on kuitenkin selvitty. Sisulla, työllä ja tulevaisuudenuskolla.
Vakava paikka on edessämme nytkin. Suomen ja koko Euroopan taloustilanne on vaikea. Olemme jo pitkään odottaneet viennistä vetoapua taloudelle ja työllisyydelle. Valitettavasti talouskasvu antaa odottaa itseään. Siksi talouspolitiikka vaatii meiltä nyt jämäkkää otetta, sillä jokainen ymmärtää, ettei jatkuva velkaantuminen ole kestävää.
Suomi ottaa tänäkin vuonna vajaat kahdeksan miljardia euroa velkaa. On hyvä muistaa, ettei tätä velkaa oteta Euroopan kriisimaiden auttamiseksi. Se otetaan vaan nimenomaan omien palveluidemme – päivähoidon, koulutuksen, terveydenhuollon ja vanhuspalveluiden – turvaamiseen. Valtion keltaisesta budjettikirjasta ei löydy menokohtaa, jossa lukisi Kreikka tai Kypros. Eurokriisiä hoidetaan yhteisten mekanismien, lainojen ja takausten avulla. Tämä tosiasia tuntuu olevan hukassa edelleen valitettavan monelta kansanedustajalta. Osa heistä on ollut suuressa valiokunnassa aivan saman informaation lähteillä kuin minäkin jo pian kahden vuoden ajan. Tästä huolimatta suuressa salissa vain jaksetaan jankata Kreikkaan vietävistä suomalaisten rahoista.
Miksi velkaantuminen sitten on ongelma? Miksemme voisi ottaa vielä muutamaa miljardia lisääkin? Vastaus on selvä: haluamme kantaa vastuumme. Emme voi jättää lapsillemme ja lapsenlapsillemme – paljon pienemmille ikäluokille – kasvavaa velkataakkaa, lisääntyvän palveluvastuun ohella. Taloudesta huolehtiminen ei ole vain herrojen käppyröitä, vaan arkista vastuullisuutta isänmaamme tulevaisuudesta. Meidän on osallistuttava myös eurooppalaisen talouskriisin ratkaisuun, sillä me olemme vientivetoisena kansakuntana erittäin riippuvaisia siitä, mitä muualla tapahtuu.
Hyvä juhlaväki,
Oikeudenmukaisuus mitataan erityisesti vaikeina aikoina. Siksi meille demareille on ollut koko kuluneen hallituskauden keskeistä, ettei tehtäviä vaikeita päätöksiä maksateta yhteiskunnan heikommilla.
Me sosialidemokraatit annoimme kolme keskeistä lupausta ennen eduskuntavaaleja. Näistä lupauksista olemme myös pitäneet kiinni. Lupasimme, että työeläkkeitä ei leikata vanhuuseläkkeen ikärajan pakkokorotuksella. Lupasimme, että nuorisotyöttömyydelle asetetaan nollatoleranssi. Lupasimme, että kiristämme pääomaverotusta. Lupaukset on pidetty. Eläkeikään ei tällä kaudella puututa, ympäri Eurooppaa mainostettu nuorten yhteiskuntatakuu astui voimaan vuoden alusta ja pääomaveron korotuksen lisäksi käyttöön on otettu demareiden aloitteesta uusi solidaarisuusvero. Lisäksi on nostettu perusturvan tasoa vuosikausien tauon jälkeen. Vihdoinkin saatiin myös aikaan kokonaisvaltainen vanhuspalvelulaki, joka astuu voimaan heinäkuun alusta. Vaikeasta taloustilanteesta huolimatta on siis pystytty toteuttamaan oikeudenmukaisuustekoja. Saldomme hallituksessa ei ole heikko. Missä sitten vika, kun gallup ei kulje?
On kyse ainakin siitä, että elämme erittäin epävarmoja aikoja. Ihmiset ovat huolissaan lapsistaan, läheisistään, työpaikoistaan ja toimeentulostaan. Tämä ei ole vain suomalainen, vaan eurooppalainen ja osin maailmanlaajuinenkin ilmiö. Epävarmuus heijastuu epäluottamuksena poliittisiin puolueisiin. Erityisesti niihin, jotka ovat hallituksessa kantamassa vastuuta edellä jo kuvaamistani, vaikeista päätöksistä.
Kyse on varmaankin myös siitä, että viime kuukausina hallitus ei ole näyttäytynyt aina kovin myönteisessä valossa emmekä me demarit ole saaneet omaa viestiämme selkeästi esiin.
Vaikka hallitus voi vaikuttaa moneen asiaan valtakunnassa, ihan kaikkeen ei senkään valta ulotu. Työllisyydestä suurimman vastuun kantavat kunnat, yritykset ja julkisyhteisöt. Kun talouskasvu on heikkoa, ratkaisuja varotaan eikä investointeja uskalleta tehdä. Näin epävarmuus hiipii yritysten johtoryhmistä tehdassaleihin ja kauppiaan työhuoneesta kassarivistöön.
Hallitus on asettanut kovan tavoitteen työllisyyden suhteen. Tämän tavoitteen saavuttamiseen tähtäävät niin kehysriihen yritysveropäätökset, nuorten yhteiskuntatakuu kuin parempi työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminenkin. Meidän on saatava lisää kasvua, lisää yrityksiä, lisää työpaikkoja.
Hyvät toverit,
Kaiken tämän tärkeän talouspuheen alle ei saa unohtua ihminen. On selvää, että jokainen uusi innovaatio tarvitsee syntyäkseen ihmisen. Ajattelevan, osaavan ja luovan ihmisen. Työväen urheiluliikkeen vanha motto puhuttelee minua myös tässä yhteydessä: me emme kasvata vain ruumista, vaan ihmistä.
Siksi olemme hallituksessa torjuneet ylisuuret säästöt, jotka olisivat väistämättä kohdistuneet hyvinvointivaltion perusrakenteisiin ja sosiaaliturvaan. Säästämällä itsemme hengiltä, tekisimme samalla ison karhunpalveluksen tulevaisuudelle. Pienenä kansakuntana emme selviä ilman jokaisen kansalaisensa antamaa panosta yhteiskunnan rakentamiseen. Jos hylkäämme mallin, jossa jokaiselle lapselle annetaan mahdollisuus löytää oma lahjakkuutensa, ei tulevaisuus ole kenellekään – edes niille välkyimmille ja vauraimmille – ollenkaan ruusuinen.
Luin pari viikkoa sitten surullisella mielellä lehtijuttua, jossa nuori mies kertoi kouluttautuneensa ja hakeneensa oman alan töitä jo kaksi vuotta – tuloksetta. Samaan aikaan kun tunnistamme työelämässä monenlaista ikään, sukupuoleen, ihonväriin ja kieleen liittyvää syrjintää, nuorten kohtalo on keskeinen. Mitä kauemmin nuori ihminen kokee tulevaisuutensa näköalattomaksi, sitä suurempi on pysyvän syrjään jäämisen riski. Juuri tämän takia nuorten yhteiskuntatakuu on hallituskauden keskeisimpiä hankkeita.
Muutenkin huomiota pitää kiinnittää entistä enemmän työelämän laatuun. Se on tärkeää meille työssä oleville, mutta samalla annamme työn mallin nuoremmille sukupolville. Erään nuorten työpajan vetäjä sanoi minulle, että monet nuoret kavahtavat työelämää juuri siksi, että ovat nähneet kotona sellaisen työelämän mallin, johon eivät halua mukaan. Siksi erilaisten elämäntilanteiden vaatimat joustot pitää saada luontevammin osaksi suomalaista työelämää. Se on keskeistä työn tuottavuuden ja ihmisten jaksamisen kannalta, mutta myös perheiden hyvinvoinnin kannalta.
Arvoisa vappuväki,
Vaikka hallitus on jo toteuttanut suurimman osan hallitusohjelmaansa kirjatuista lainsäädäntöhankkeista, yksi on vielä pahasti kesken. Se on hallituksen kuntauudistus, johon liittyy oleellisella tavalla myös sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen. Vaikka itsekin olen tuskaillut: miksei jo tule valmista, pyydän myös teiltä ymmärrystä tilanteelle. Kunta- ja soteuudistus ovat megaluokan juttuja. Ei niitä pidä tehdä hutiloiden niin, että asioihin joudutaan pian palaamaan todeten, että eihän tämä näin toiminutkaan. Tarvitaan varmuus siitä, että tärkeissä asioissa ei tehdä virheitä, joiden korjaaminen olisi vaikeaa ja aikaa vievää.
Tästä huolimatta nämä uudistukset tarvitaan. Jos haluamme, että julkinen terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut pelaavat tulevilla vuosikymmenillä, pitää uudistamiseen olla valmiutta. Ilman uudistuksia emme kykene huolehtimaan riittävästä ja osaavasta henkilökunnasta ja näin potilasturvallisuudesta. Lisäksi hallinnonrajojen nykyisellään korkeat aidat on voitava tulevaisuudessa ylittää helpommin. Uudistuksilla pitäisi kyetä myös hillitsemään erityisesti terveydenhuollossa villiksi mennyttä menoa yksityistämisten suhteen. Jollei kunta ole riittävän vahva kantamaan palvelujen tuottamisen vastuuta, on helppoa ottaa yksityinen firma hoitamaan koko homma. Entäs sitten, kun palveluntuottaja nostaa hintaa reilusti ja kunnan kirstu ammottaa tyhjyyttään?
Vaikka pidän näitä uudistuksia välttämättöminä ja vähintäänkin vaikeina, toivon silti hallitukselta nyt reippautta ja ryhtiä. Vaalikausi on puolessa välissä ja hallituksen tulee jättää myös riittävästi tilaa ja aikaa asioiden eduskuntakäsittelylle.
Hyvät toverit,
Satakymmenen vuotta sitten Forssaan kokoontui joukko tasa-arvoisemman ja oikeudenmukaisemman Suomen rakentajia. He eivät jättäneet rimaa matalaksi itselleen tai meille muille, vaan asettivat rohkeita vaatimuksia, joille osa aikalaisista naureskeli avoimesti. He eivät tästä lannistuneet, vaan laativat kauaskantoisen tavoitelistan, jonka tunnemme nimellä Forssan ohjelma. Tuo ohjelma kannattaa lukea säännöllisesti siinä esitettyjen tärkeiden tavoitteiden, mutta myös käytettävän kielen takia.
Esimerkkinä käy meihin naisiin liittyvä työsuojelutavoite numero 6: ”Naisten työ on kiellettävä aloilla, missä se on heidän ruumiilleen vahingollista. Raskauden aikana on työ helpotettava tai kokonaan kiellettävä siitä alkaen kuin ne normaalisen raskaudentilan merkit, jotka vaikeuttavat työtä, ilmestyvät raskaudenajan loppupuolella sekä vähintään 6 viikkoa synnytyksen jälkeen.” Tämä tavoite on työväenliikkeen sinnikkään työn tuloksena saavutettu ja näin on tapahtunut onneksi monen muunkin Forssan ohjelmaan kirjatun tavoitteen osalta.
Nyt pitääkin kysyä: Millaisen ohjelman me rakentaisimme? Osaisimmeko olla riittävän kauaskatseisia ja konkreettisia? Kaikista näistä mahdollisista haasteista huolimatta minusta meidän pitäisi uskaltautua tällaiseen tulevaisuustyöhön nöyrästi ja avoimin mielin.
Näen nimittäin alussa siteeraamassani Väinö Linnan Jussissa nyt jotain meistä demareista. Edessä valtava urakka, mielessä paljon kysymyksiä: jaksanko, uskallanko, pystynkö? Ja silti tärkeimpänä ajatuksena sisu, suomalainen työ ja tulevaisuudenusko. Niitä ei, hyvät toverit, ole varaa menettää tämänkään suon reunalla.
Kiitos ja oikein hyvää Vappua kaikille!
|
|