| SUSANNAN BLOGI |
| 20.12.2009 :: Kööpenhamina oli mahalasku |
Oma kokousmatkani Kööpenhaminaan teki mahalaskun, sillä jouduin jonkun pöpön kouriin torstain ja perjantain välisenä yönä. Matka kotiin kuumeisena ja heikkokuntoisena ei ollut kovin hehkeä, mutta mukavalta ei tuntunut Kööpenhaminaan jääneiden valtiojohtajienkaan saldo: Kööpenhamina oli monessakin mielessä suoranainen mahalasku.
Kokouksen järjestelyjä kommentoin jo aiemmin ilmastokokousblogeissani, mutta täytyy vielä todeta, että ne eivät antaneet parasta mahdollista lähtölaukausta tapahtumalle. Tanskalaiset ja YK voivat mielin määrin syytellä toisiaan, mutta se ei muuta sitä tosiasiaa, että tästä kokouksesta tiedettiin tulevan suurin ilmastokokous koskaan. Valmistautumisen olisi pitänyt olla paljon paremmalla tolalla.
Kaiken kertoo se, että viimeisenä päivänä kokouspaikalle päästettiin kai 90 kansalaisjärjestöjen edustajaa ja ulos jäi varmasti yli 10 000. Olisiko tämä voitu välttää esimerkiksi jo etukäteen sopimalla järjestöjen kanssa pelisäännöistä? Nyt tämä kaikki selvisi kokouspaikalla suunnilleen edellisenä päivänä.
Mutta järjestelytkin olisivat voineet olla vaikka kuinka surkeat, kun vain olisi saatu tulosta aikaiseksi. On häpeä, että maailman suuret johtajat kootaan samaan paikkaan isolla vaivalla ja rahalla ja tulos on tässä: julistus, jota kaikki kehuvat, mutta jolla ei todellisuudessa kyetä hillitsemään ilmastonmuutosta tavalla, jolla nyt jo pitäisi. Tämä oli surullinen päätös ja valitettavasti vastaavaa tilaisuutta ei taida tulla ihan lähivuosina.
Loppuun lisäkysymys: Miksi ihminen tieten tahtoen tekee väkivaltaa toiselle? Kotikulmillani puukotettiin eilen illalla nuorta tyttöä. Mikä ihmisiä oikein vaivaa?
Tästä blogista oli nyt huumori kaukana. Siitä huolimatta, rauhallista ja mukavaa joulua kaikille!
|
| 17.12.2009 :: Torstai-ilta: Terveisia Koopenhaminasta 4. |
Pahoittelen taas kerran aakkosia, kone on kansainvalinen eika tunne meidan aidinkielemme ihanuuksia. Koittakaa saada selvaa.
Nyt illalla seitseman maissa Bella centerissa vallitsee odottava tunnelma. Valtioiden johtajat ovat kokoontuneet kaupunkiin ja nyt toivotaan, etta heidan panoksensa saisi hommat liikkeelle. Jumissa on tanaan oltu ja kokous muun muassa keskeytettiin paivalla hetkeksi.
Olin illansuussa varsinaisessa kokoussalissa, jossa viralliset puheenvuorot pidetaan. Kun menin paikalle, puhujakorokkeella oli Iranin presidentti Ahmadinejad. Kaikille puhujille on varattu kolme minuuttia aikaa. Iranin presidentin puhe kesti noin 20 minuuttia. Harva puhuja pysyi annetussa ajassa. Tosin meidan presidenttimme puhui eilen vain hieman yli kolme minuuttia. Hienoa!
Saliin paasee kerrallaan kustakin delegaatiosta 4 henkiloa. Suomen delegatiossa on 70 ihmista joten on selvaa, etta salissa voi olla kokouksen aikana hetken. Oma hetkeni osui hienoon kohtaan, silla presidentti Ahmadinejadin lisaksi kuuntelin Brasilian presidentti Lula da Silvan, Espanjan paaministeri Zapateron, Maltan presidentti Gonzin, Trinidad&Tobagon paaministeri Manningin, Korean paaministeri Leen ja Ranskan presidentti Sarkozyn puheenvuorot.
Kukaan herroista ei pysynyt kolmessa minuutissa, vaan puheaika vaihteli 5 minuutista varttituntiin. Parhaant puheet olivat Zapaterolla ja Sarkozylla. Zapatero korosti uusiutuvia energialahteita ja muistutti kokousta, ettei kyse ole vaittelysta kehittyvien ja teollisuusmaiden valilla vaan nyt valitaan joko usko tulevaisuuteen tai lamaantuminen ilmastonmuutoksen edessa.
Sarkozy kaytti vakevan puheenvuoron. Han oli todella vauhdissa. Ranskalaiseen tapaan kadet liikkuivat - koko mies liikkui! Han sanoi aluksi puhuvansa nyt hyvin suorasanaisesti ja totesi, ettei epaonnistuminen koopenhaminassa ole mahdollisuus, se olisi katastrofi. Han muistutti aivan oikein, etta meidan taalla olijoiden pitaa raportoida kokokouksen tuloksista kansalaisille ja sanoi: tama ei ole mikaan symposium, tama on paatoksentekopaikka. Lopuksi han ehdotti, etta tana iltana pitaa saada koolle maiden johtohenkilot tekemaan paatoksia. Ja kaikkien pitaa olla valmiita joustamaan, kaikkien pitaa olla valmiita kompromisseihin.
Lopetan talta paivalta Sarkozyn sanoihin: "kuka meista kehtaa kiistaa historiallisen vastuumme? Meidan sukupolvemme on viimeinen, jolla on mahdollisuus tehda muutos."
Nyt lahden kollega Skinnarin kanssa tapaamaan muita demarikollegoja ja kuulemaan uusimpia tilanteita. Metropysakin seinassa oli banderolli: Let's make Copenhagen Hopenhagen. So let's! |
| 17.12.2009 :: Torstai: Terveisiä Kööpenhaminasta 3. |
Eilinen päivä oli kiireinen. Parlamentaarikkokokous oli hyvin mielenkiintoinen. Parasta oli se, että tapasin kollegani Thorunin Islannista, jonka tapasin Haagin ilmastokokouksssa vuonna 2000 Haagissa. Olipa mukava jutella ja kuulla Islannin tilanteesta, joka on pikku hiljaa parantumassa.
Illalla menin takaisin Bella Centeriin, josta oli päivän aikana kuulunut hyvin vähän uutisia edistymisestä. Kokouksen puheenjohtajan vaihtuminen aiheutti pitkin päivää keskustelua. Minusta se oli erikoinen veto ja osoittaa kai sitä, että monenlaisia jännitteitä on kulisseissa.
Bella centerissä meillä oli Euroopan Sosialidemokraattien illallistapaaminen, jossa oli läsnä useita demariministereitä ja kansanedustajia sekä europarlamentaarikkoja monista maista. Saimme katsauksen tilanteesta ja sovimme, että jatkamme kaikki vaikuttamista kattavan sopimuksen syntymiseksi.
Tänä aamuna Bella centerissä oli väsynyttä väkeä. Neuvotteluja oli käyty pitkin yötä erilaisissa kokoonpanoissa. Ihmisiä nukkui sohvilla. Tunnelma ei ollut kovin korkealla. Yleisesti kokoussaleissa ja käytävillä keskusteltiin siitä, saadaanko jäljellä olevassa ajassa riittävän hyvä sopimus aikaiseksi. On juututtu liiaksi menettelytapakysymyksiin. Ministeri Lehtomäki tiivisti asian: tilanne on hyvin haastava, mutta ei toivoton.
Tapasimme kollegojen kanssa myös lyhyesti saksalaisia parlamentaarikkoja. Heidän mukaansa liittokansleri Merkel puhuu tänään omalle parlamentilleen ja hänen odotetaan linjaavan tavoitteita tuossa puheessa. Myös saksalaiset pitivät tilannetta aika vaikeana. Totesimme yhdessä, että usein neuvotteluissa tulee tällaisia vaiheita joten toivoa ei pidä menettää vaikka aikaa on enää vähän.
Moni asia riippuu nyt valtion päämiehistä. Toivottavasti heillä on kykyä ja voimaa saada pattitilanne laukeamaan. Tsemppiä Obama ja kumppanit!
|
| 16.12.2009 :: Keskiviikko: Terveisia Koopenhaminasta 2. |
Nyt lyhyet kuulumisen parlamenttien valisesta tapaamisesta Tanskanparlamentista - ilman aakkosia. Tassa koneessa ei ole sellaisia ollenkaan. Koittakaa siis saada selvaa.
Aamusta jo menimme Bella Centeriin,jossa oli Suomen delegaation kokous. Kokoukset ovat luottamuksellisia, joten niista en voi sen kummenpaa kertoa. Neuvotteluissa tiiviisti mukana olevat nayttivat vasyneilta, mutta luovuttaa ei tassa vaiheessa halua kukaan!
Taalla parlamentaarikkojen tapaamisessa tuli muutamien alustusten aikana kylla semmoinen olo, etta onnistuukohan kokous. Auki olevia asioita on niin monta. Toisaalta, kuten Britannian entinen paaministeri John Prescott taalla totesi: epaonnistuminen ei ole vaihtoehtojen joukossa. Kaikki odottavat sopimusta.
Hienoa nahda, etta kollegat ympari maailmaa (meita on taalla monta sataa) ovat yksimielisia toimenpiteiden kiireellisesta tarpeesta. Vaikuttavimman puheenvuoron piti alussa Malediivien presidentti,joka totesi, etta kaksi astettakin on liikaa.
Kirjoitan viela toisen blogin illalla, mutta nyt kuulemiin taalta Køpenhavnista!
|
| 15.12.2009 :: Tiistai: Terveisiä Kööpenhaminasta nro 1. |
Terveiset Kööpenhaminasta ja ensimmäisestä kokouspäivästä. Aamulla varhain lähdin kotoa ja Köpikseen saavuttiin puolen päivän maissa. Matkalla luettiin Hesarista, että kokouksen käytännön järjestelyt olivat ontuneet ja ihmiset jonottaneet ulkona tuntikausia. Myös kokousasioissa oli ollut takapakkia kun kehitysmaat olivat marssineet ulos.
Lentokentällä ei tuntunut kukaan tietävän, mistä kokouspaikalle lähtevät bussit löytyisivät eikä järjestäjien oppaita näkynyt mailla ei halmeilla. Majapaikan löydyttyä suunnistimme kollegojeni Pentti Tiusasen ja Antti Kaikkosen sekä valiokuntaneuvos Marja Ekroosin kanssa kohti kokouspaikkaa. Olihan se jono melkoinen näky! Satojen ihmisten letkassa värjötteli väkeä, joka kertoi jonottaneensa jo tunteja. He eivät olleet lähelläkään kokousrakennusta. Valotaulu kertoi odotuksen olevan noin viisi tuntia, mutta mistä lukien? Alusta asti vai keskuksen portilta?
Jonotuksemme oli lyhyempi kuin muiden, koska olemme varsinaisen delegaation jäseniä. Tästäkin asiasta kysyessämme vastaukset vaihtelivat kovasti. Ei tuntunut olevan kovin hyvin kenenkään tiedossa, miten systeemin kuuluisi mennä.
Sisälle päästyämme kuulimme, että tanskalaiset ovat käyneet YK:n väen kanssa joka päivä kriisipalavereita jonotusten takia. Moni YK:n organisoima juttu menee nyt kuulema tanskalaisten piikkiin turhaan. Sisällä oli turvatarkastus ja sitten vielä kulkukorttien jonotusta. Bella Center on valtava kokouspaikka ja väkeä oli pilvin pimein. Näyttelyhalleja, kokoustiloja, kahviloita ja erilaisia performansseja ja esityksiä.
Ruokaillessamme näimme noin parin metrin päässä kulkeneen Al Goren, joka tervehti kaikkia ystävällisesti nyökkäillen. Myös me arvelimme saaneemme tervehdyksen. Kuvaa emme ehtineet napata, mutta muiden salamat räiskyivät. Monet halusivat hänen kanssaan samaan kuvaan.
Kokouspaikalta suuntasin SAMAKin (Joint committee of the nordic social democratic labour movement) eli pohjoismaisen demarijärjestön Round Table keskusteluun. Sain hiukan väärät ohjeet kokouspaikalle löytämisessä, mutta onneksi ystävällinen tanskalaisrouva auttoi minut ovelle asti. Ehdimme puhua hänen kanssaan paljon ilmastoasioita tarpoessamme märän Kööpenhaminen katuja, satoi jalkarättejä. Tack Tove!
Meitä panelisteja oli 8 ja keskustelussa nousivat esiin tutut teemat, joita itsekin korostin: ilmastonmuutoksen hillinnän ja uusien työpaikkojen syntymisen mahdollistaminen samanaikaisesti, kustannusten jakautuminen tasapuolisesti maiden ja kansalaisten kesken, köyhien maiden auttaminen ja kansainvälinen solidaarisuus sekä energiatehokkuus ja uusiutuvat energialähteet. Tässä keskustelussa ei kukaan puhunut mitään ydinvoimasta - se tuntui suomalaisen ilmastokeskustelun jälkeen virkistävältä!
Verkostoja syntyi paljon ja huomenna jatkamme juttua muun muassa ruotsalaisen kollegani Ann-Kristine Johanssonin kanssa kansainvälisessä parlamentaarikkotapaamisessa.
Loppuun lisäkysymys: Miksi kokoukseen tulijoiden piti jonottaa niin kauan? Järjestäjät ovat tienneet viikkokausia ilmoittautuneiden määrän. Eikö olisi ollut reilumpaa sanoa jo ilmoittautumisen yhteydessä, että enempää ei mahdu? Nyt rajoitetaan loppuviikosta kansalaisjärjestöjen mahdollisuuksia olla kokouspaikalla.
|
| 14.12.2009 :: Työttömyyden hoitoon saatava lisää voimia |
Eduskunta aloitti tänään budjetin palautekeskustelun. Salissa äänestetään pitkin viikkoa hallituksen ja opposition näkemyseroista eri aiheissa. Puolueet voivat tuntua samanlaisilta. Kuitenkin eroja on paljon esimerkiksi siinä, millaisia keinoja käytetään taantuman selättämiseksi.
Me demarit vetosimme vakavasti hallitukseen, jotta työttömyystilanteen vaikeus ymmärrettäisiin. Ehdotimme hallitukselle laaja-alaista yhteistyötä. Nyt tarvittaisiin kaikki mukaan pohtimaan, miten taantuman yli mennään uuteen nousuun.
Erityisesti nuorisotyöttömyyden hoitoon tarvitaan nyt uudenlaista yhteistyötä ja uutta rahaa. Nuoria ei saa jättää laman jalkoihin. Harmittaa, etten pääse mukaan eduskunnan tärkeisiin äänestyksiin. Poissaolooni on kuitenkin hyvä syy. Lähden nimittäin huomenna Kööpenhaminen ilmastokokoukseen. Niinpä tämä blogi muuttuu loppuviikon ajaksi ilmastoblogiksi, jossa kommentoin kokouksen vaiheita ja tunnelmia.
Loppuun lisäkysymys: Eikö olekin ihanaa, että meillä on vielä 4 erilaista vuodenaikaa? Talvipakkanen yllätti monet ja keli tuntui tänään hirmuisen kylmältä. Silti oli ihana nähdä pitkän harmauden jälkeen aurinko ja kuulla, kuinka kengän alla lumi narskui. Minä en kaipaa yhä sateisempia ja harmaampia talvia. Entä sinä?
|
| 02.12.2009 :: Ilmastolasku ei saa kaatua pienituloisten syliin |
Juuri päättyi keskustelu eduskunnan suuressa salissa Kööpenhaminan ilmastokokoukseen valmistautumisesta. Käytin keskustelussa demareiden ryhmäpuheenvuoron. Tunteja kestänyt keskustelu on välillä hyvinkin värikäs, kun meidän demareiden vaatimus sosiaalisesti oikeudenmukaisesta ilmastopolitiikasta haluttiin ymmärtää tietoisesti väärin.
Olimme pääsääntöisesti hallituksen tiedonannon linjoilla ja kannatimme muun muassa tavoitetta kattavan ja kunnianhimoisen sopimuksen aikaansaamisesta, trooppisen metsäkadon torjumisesta ja kehitysmaiden auttamisesta ilmastotalkoissa. Kriittiset huomiomme liittyivät kolmeen asiaan. Siihen, että hallitus olisi voinut linjata kehitysmaiden tukemisesta vieläkin tavoitteellisemmin. Siihen, että hallituksen pitää ottaa uusien, kestävien työpaikkojen syntymisen tukeminen vieläkin pontevammin koko kansantalouden mahdollisuutena. Ja siihen, ettei ilmastonmuutoksen hillinnän kustannusten tule kaatua suhteellisesti suurempana pienituloisten ihmisten kontolle. Ihan järkeviä vaatimuksia.
Miksi sitten halusimme nostaa tätä kustannusasiaa esiin vaikka kyse oli Kööpenhaminan kokouksen isoista tavoitteista? Siksi, että hallitus oli maininnut tiedonannossaan kustannuksia syntyvän ja niiden olevan vuoden 2020 tienoilla muutamia satoja euroja per henkilö. Miksi hallitus ei samalla linjannut periaatteeksi sitä, että varmistetaan sosiaalisesti oikeudenmukainen kustannusten jakautuminen?
Onneksi pääministeri vastasi debatissa kysymykseeni ja totesi omana kantanaan, että esittämäni linjaus on hyväksyttävissä.
Demareiden ryhmäpuhe käsitteli laajasti Kööpenhaminan tavoitteita, joista tärkein on sopimuksen synnyn varmistaminen. Kuitenkin kysymys kustannusten jakautumisesta ei ole vähäpätöinen, varsinkin jos halutaan varmistaa se, että kansalaisetkin sitoutuvat ilmastotavoitteiden läpivientiin.
Puheenvuorojemme johtoajatus oli se, että niin globaalisti kuin kotimaassakin on varmistettava sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Ei kai tämä ole liikaa vaadittu?
Pääministeri ja muutkin saavat mahdollisuuden yhtyä sosialidemokraattien näkemykseen oikeudenmukaisuudesta, koska esitimme eduskunnan kannanotoksi lausumaa aiheesta. Tästä päätetään perjantaina. Toivottavasti pääministeri vahvistaa tuolloin kantansa olemalla mukana tuossa lausumassa.
Loppuun lisäkysymys: Miksi jotkut väittävät ilmastonmuutoksen olevan humpuukia? Olemme saaneet viimeisen kymmenen vuoden aikana saaneet uuden tutkimustiedon ohella nähdä jo äärimmäisten sääilmiöiden kasvun, arktisen jääpeitteen hupenemisen ja sateisuuden lisääntymisen. Kuinka paljon enemmän tutkimustietoa ja sääilmiöiden muutoksia tarvitsemme?
Otan mieluusti vastaan kommentteja ja vastaväitteitä. |
| 26.11.2009 :: Työttömyyden kasvutahti hirvittää |
Pari päivää sitten saimme uudet työllisyyslukemat. Ne ovat surullista luettavaa. Viime vuoteen verrattuna Suomessa on 60 000 ihmistä enemmän kortistossa. Työpaikat ovat vähentyneet yli sadalla tuhannella. Voi vain kuvitella, miten monen ihmisen arki murtuu työttömyyden myötä.
Me demarit otimme työttömyyden kasvun esiin tänään kyselytunnilla. Puheenjohtaja Urpilainen kertoi myös lyhyesti tänään julkistetun SDP:n vaihtoehtobudjetin linjoista. Vaikka ymmärrämmekin kriisin lähteneen liikkeelle kansainväliselta tasolta, eivät hallituksen lamalääkkeet vakuuta. Työttömyys kasvaa kohisten ja silti maassa on 3 000 ihmistä vähemmän työvoimapoliittisten toimien piirissä kuin vuosi sitten.
Kyselytunnin suurin sammakko kuultiin työministeri Anni Sinnemäen suusta. Hänhän linajsi, että lomautukset ovat olleet keino jakaa työtä. Tämäkö on Vihreiden työllisyyspolitiikan linja?
Ympäristövaliokunnan porukalla tapasimme tänään ympäristötoimittajia. Syntyi hyvä keskustelu ajankohtaisista ympäristöasioista, joita riittää. Esillä olivat muun muassa Pallas-Ylläs- kansallispuistolain muuttaminen, metsästys kansallispuistoissa, energiapolitiikka, Itämeriselonteko ja Kööpenhaminen ilmastokokous.
Loppuun lisäkysymys: Miksi hallitus ei tuonut eduskuntaan Afganistan sekoilua koskevaa selvitystä? Onhan se nyt erikoista, että pääministeri kertoo kuulleensa uutisista, että joukot tulevat kotiin jo ennen vaalien toista kierrosta. Kuka mokasi vai oliko jutussa kyse ollenkaan mokasta?
Otan mieluusti vastaan kommentteja ja vastaväitteitä.
|
| 24.11.2009 :: Paras- hanke on juntturassa |
Alkuun haluan kiittää kaikkia, jotka ovat lukeneet näitä blogijuttujani. On ollut mukavaa saada palautetta vaikka en ehdikään aina kommentoimaan. On tullut risuja, mutta myös ruusuja. Kiitos kaikista!
Tänään eduskunnassa keskusteltiin niin sanotun Paras- hankkeen selonteosta. Tuo hankehan polkaistiin liikkeelle viime vaalikaudella, kun nähtiin, että kuntien välisen yhteistyön tiivistäminen ei etene riittävällä vauhdilla. No, tällä vaalikaudella vauhti on tyssänyt kokonaan.
Demarit ovat pitäneet tärkeänä riittävän vahvojen peruskuntien luomista valtakuntaan. Se voi tapahtua montaa eri reittiä; tiivistyvän yhteistyön kautta tai sitten laittamalla kertarysäyksellä hynttyyt yhteen. Tavoitteena pitää olla se, että kuntalaisten palvelut voidaan rakentaa järkevällä tavalla. Nythän monen pienen kunnan murheena on esimerkiksi se, ettei osaavaa terveydenhuollon henkilökuntaa löydy riittävästi. Yhteistyön kautta on mahdollista löytää toimivia ratkaisuja.
Porvarihallitus on ilmeisesti Kepun vaatimuksesta pistänyt Paras- hankkeen jäähypenkille. Niinpä hallituksessa puuhaillaan nyt ihan muiden hankkeiden kanssa. Kokonaisvaltaisuus tästä hommasta puuttuu täysin. Aluehallinto muokattiin ministeri Pekkarisen johdolla kiireen vilkkaa yhden näköiseksi, nyt ministeri Risikko rakentelee terveydenhuoltoon omaa kuviotaan. Kuka tätä hommaa oikein johtaa ja koordinoi? Pahimmillaan saadaan aikaan herttainen sekametelisoppa, jossa kansalainen on pihalla kuin lumiukko siitä, mikä palvelu hänelle kuuluu, mistä sen saa ja kuka palvelun laadusta vastaa.
Loppuun lisäkysymys: Miksi ihminen ymmärtää oman terveytensä merkityksen vasta kun sairastaa? Itse olin vain pienessä flunssan poikasessa, mutta jo parin päivän huili petin pohjalla pisti lupaamaan kuut taivaalta terveyden eteen. Kysyn vaan: noinkohan tapahtuu?
Otan mieluusti vastaan kommentteja ja vastaväitteitä. |
| 13.11.2009 :: Vesitetty vaalirahauudistus |
Oikeuministeri Tuija Brax yritti eilen vaalirahauudistuksen tiedotustilaisuudessa runsaalla hymyilyllä ilmeisesti paikata sitä tosiasiaa, että uudistus vesittyi. Voi hyvin kysyä, mitä järkeä on istuttaa parlamentaarista porukkaa tekemässä työtä, josta jätetään niinkin oleellinen asia kuin kampanjakatto pois? Hallituspuolueet kävelivät parlamentaarisen tahdon ja Tarastin toimikunnan yli vihreän oikeusministerin johdolla.
Oikeusministerin selitykset eivät minua ainakaan lämmitä. Ovathan juuri vihreät olleet suuna päänä vaatimassa tiukempaa kontrollia ja rahan vallan vähentämistä vaaleissa. Juuri kampanjakatto olisi ollut hyvä keino vastata tähän kansalaistenkin esittämään huutoon. Näyttääkin siltä, että vihreille hallituspaikka on niin kallisarvoinen, että lähes kaikki periaatteet ovat myytävänä. Tämän olemme saaneet huomata jo ajat sitten ympäristökysymyksissä.
Eilen kyselytunnilla keskusteltiin siitä, onko Euroopan unionin komissio oikeassa vai väärässä arvostellessaan Suomea tehottomasta elvytyksestä. Ministeri Katainen oli aika helteessä eikä taaskaan juuri vastannut esitettyihin kysymyksiin vaan keskittyi teilaamaan kysyjiä ja heidän perustelujaan.
Ministeri Kataisen ja kokoomuksen näyttää olevan hyvin vaikeata tunnustaa, että virheitä on tehty. Me demarit olemme kritisoineet veroelyvyystä jo vuoden päivät. Nyt saamme tukea yhä useammalta kansantaloustieteen asiantuntijalta. Katainen viis veisaa tästä kritiikistä.
Onnettominta on se, että näistä vääristä valinnoista talous- ja työllisyyspolitiikassa maksaa kovaa hintaa jokainen suomalainen työttömyyden nousuna, kuntatalouden kurjistumisena ja palveluiden heikkenemisenä. Ei poliitikolle ole synti myöntää virheitään. Suuuri synti sen sijaan on se, että huomaa virheensä, mutta ei tee mitään korjatakseen kurssia.
Loppuun lisäkysymys: Miksi Finlandia- palkintoehdokkaiden joukossa on vain yksi nainen? En väitä olevani mikään kirjallisuusasiantuntija, mutta mielestäni Suomessa on lukuisia hienoja naiskirjailijoita, jotka voisivat olla tuolla listalla. Koska en ole asiantuntija, ehkäpä joku minua viisaampi voi kertoa, ovatko suomalaiset naiskirjailijat todellakin niin paljon mieskirjailijoitamme jäljessä, etteivät ansaitse tulla edes Finlandia- ehdokkaiksi?
Otan mieluusti vastaan kommentteja ja vastaväitteitä. |
| 11.11.2009 :: Kauppojen aukiolo jakaa puolueita |
Eilen eduskunta keskusteli pitkään kauppojen aukiololainsäädännöstä. Vaikka en valitettavasti itse keskusteluun mukaan päässytkään, on minulla paljon sanottavaa ensi viikon toisen käsittelyn keskustelussa.
Nykyistä aukiololainsäädäntöä on kuvattu sekavaksi ja sitä se tietysti osin onkin. Toisaalta, emme koskaan pääse tilanteeseen, joss asiakas voi tietää kaikkien liikkeiden olevan säännönmukaisesti tiettyinä päivinä ja kellonaikoina avoinna. Minulla ei ainakaan ole koskaan ollut epäselvää, miten omat lähikauppani ovat auki.
Nyt eduskunnassa oleva muutos on iso ja periaattellinen. Vaikka aukiololainsäädäntöä on muutettu useita kertoja, ei aiemmin ole sallittu täysin vapaata sunnuntai aukioloa. Siihen on ollut useita perusteltuja, edelleen päteviä syitä.
Esityksen mukaan suuret marketit saavat mahdollisuuden läpivuotiseen aukioloon myös sunnuntaisin ja tämä tulee muuttamaan kaupan rakennetta varmuudella. Pienten liikkeiden asema tulee merkittävästi vaikeutumaan. Ne eivät pysy mukana hintakilpailussa, jota suuret käyvät erilaisilla isoilla tarjouskampanjoilla. Kuluttajalle euro on edelleen kova konsultti.
Pienten liikkeiden aseman paranemista on kovasti yritetty vakuutella sillä, että ne saavat mahdollisuuden olla auki 24 tuntia vuorokaudessa. En usko, että tämä auttaa pieniä myymälöitä tulevassa kilpailussa. Lisäksi toivon, ettei jatkuvasti avoinna olemisesta tule osa suomalaista yhteiskuntaa kuten jossain muualla päin maailmaa.
Kun eduskunta edellisen kerran käsitteli liikeaikalaki, se edellytti, että seuraavan kerran asiaa käsiteltäessä, hallituksen on arvioitava mahdollisia muutoksia laajasti. Näitä asioita olivat muun muassa päivähoito, julkinen liikenne ja yksintyöskentely. Selvityksiä ei esityksestä kuitenkaan löydy.
Itse en aio olla kannattamassa tämän lakiesityksen hyväksymistä. PAMin jäsenenä arvostan suuresti sitä työtä, jota puheenjohtaja Ann Selin on tehnyt varmistaakseen jäsentensä aseman aukiololainsäädännön muutosten yhteydessä. Mielestäni eduskunnassa oleva lakiesitys ei kuitenkaan koko suomalaisen yhteiskunnan kannalta ole järkevä edellä esitetyistä syistä johtuen. Lisäksi lakiesitys on heikkotasoisesti valmisteltu, koska se ei sisällä eduskunnan edellyttämiä selvityksiä.
Ensi viikolla eduskunta äänestää asiasta. Lähes kaikissa puolueissa on lakiesityksen kannattajia ja vastustajia. Luulen, että oma ääneni on vähemmistön puolella. Ainakin olen nyt julkisesti kertonut huolenaiheeni asiaan liittyen. Toivon, että pelkoni ovat turhia. Pelkään, etteivät ole.
Loppuun lisäkysymys: Miksi ministeri Katainen kertoo STT:n tekstiviestiuutisessa tänään, että sähkönkäyttäjät ratkaisevat uusien voimaloiden määrän? Eduskuntahan niistä päättää. Ja päätöksiä aiotaan tehdä vielä tämän eduskunnan aikana. Jos ministeri Katainen tarkoittaa, että luvat pitäisi myöntää kaikille kolmelle ja sitten myöhemmin katsotaan, onko niitä järkevää rakentaa, olen vahvasti eri mieltä Kataisen kanssa. Eikös lainsäätäjän tehtävä ole päättää yhteiskuntapoliittista - ja myös energiapoliittista linjoista? Minä en ainakaan halua ulkoistaa tätä päätöksentekovaltaa energiayhtiöille.
Otan mieluusti vastaan kommentteja ja vastaväitteitä.
|
| 06.11.2009 :: Omistajapolitiikka ei hoidu otona |
On ollut vauhdikas viikko. Viime viikollahan eduskuntatyötä ei ollut ja itsekin pidin lomapäiviä perheen kanssa. Tällä viikolla onkin sitten ollut kiirettä viime viikonkin edestä.
Maanantaina vierailin Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksessa ja kuulin Keski-Suomen kansanterveyden edistämiskeskuksen terveisiä. Olipa mielenkiintoisia keskusteluja! Huolestuttavaa on se, että nyt talouslaman kourissa kunnat säästävät kaikesta, mitä ei ole ihan pakko tehdä. Usein tämä toiminta on juuri sellaista ennaltaehkäisevää, jolla voitaisiin estää pahempia ja kalliimpia ongelmia. Järjestöjen työtä ei saa väheksyä ja vähätellä!
Sikaflunssa etenee ja itsekin olen selvitellyt omien lasten rokotusaikatauluja. Rokotusten hidas käynnistyminen on aiheuttanut paljon epäselvyyttä eri puolilla maata. Nyt pitää terveydenhuollossa käyttää kaikki liikenevät voimavarat ihmisten neuvomiseen ja auttamiseen. Paniikkiin ei varmasti ole aihetta. Se on kuitenkin ikävää, jos terveyskeskuksiin ei soittamalla pääse läpi. Itselleni ainakin on monesti ollut kullanarvoista se, että on saanut langan päähän ammattilaisen, joka on antanut ohjeita sairaan lapsen hoitoon.
Omistajapolitiikka on ollut viimeisen vuoden ajan melkoisen paljon esillä. Hallitus myy osuuttaan yhtiöissä ja omistajaohjauksen perään on kyselty useammankin yhtiön osalta.
Entisessä tehtävässäni liikenne- ja viestintäministerinä vastuullani oli useamman yhtiön ja liikelaitoksen omistajaohjaus. Tehtävä ei ollut helppo, vaan hyvin vaativa ja aikaavievä. Niinpä sanoinkin eräässä toimittajatapaamisessa, että seuraavassa hallituksessa, jossa omistaja-asiat keskitetään, pitäisi olla oma ministeri niitä asioita varten.
Eilen radiouutiset kertoivat, että ministeri Häkämies, joka siis hoitaa puolustusministerin tehtävän ohella omistajaohjausta, ei halua tavata lakolla uhkaavia lentäjiä. Miksei halua tavata? Eikö aika riitä Afganistan-sotkun selvittelyltä?
Porvarihallitus teki lisää ministerisalkkuja muun muassa jakamalla liikenne-ja viestintäministerin tehtävän. Viestintäministerin alaisuudessa taitaa toimia vajaa 30 henkilöä ministeriössä eikä budjetissakaan ole juuri mitään rahoja. Eikö olisi ollut järkevämpää jättää liikenne- ja viestintäministeriö yhdelle ministerille ja sen jakamisen sijaan omistajaohjaus olisi annettu jonkun ministerin ainoaksi tehtäväksi? Sellaisella ministerillä saattaisi olla aikaa tavata valtionyhtiöiden henkilöstöäkin eikä pelkkiä toimitusjohtajia.
Loppuun lisäkysymys: Miksi ministeri Vehviläinen jarruttaa mopokorttiuudistusta? Nuorten mopoturmat ovat lisääntyneet ja näissä onnettomuuksissa ei vain loukkaannuta vaan myös kuollaan. Mikä arvo on asiantuntijoiden esityksillä? Ministeri Vehviläinen totesi, että hän pitää 500 euron hintaa kalliina. Se on mielestän pieni hinta siitä, että nuoria voitaisiin suojella paremmin mopo-onnettomuuksilta.
Otan mielelläni vastaa kommentteja ja vastaväitteitä.
Mukavaa viikonloppua! |
| 22.10.2009 :: Pöhötautinen ongelmalapsi?! |
Aluksi on pahoiteltava liian pitkää taukoa blogissani. Tämä tahti ei vastaa lupaustani lähes päivittäisesti kirjoittamisesta. Yritän parantaa tapani.
Olipas erikoinen muotoilu tänään valtiovarainministeri Kataiselta kyselytunnilla. Hän edellytti valtiolta tiukkojen tuottavuusohjelmien läpiviemistä. Tämähän on nyt tarkoittamassa sitä, että valtio heikentää palveluja ja irtisanoo omaa henkilöstöään vaikean taantuman keskellä. Vastauksensa lopussa Katainen totesi: "Valtio ei voi olla pöhötautinen ongelmalapsi tässä kehityksessä."
On ihmeteltävä, mitä pöhötautista on siinä, että valtionhallintoa hoidetaan - kuten nykyisin tehdään - hyvän hallinnon tapojen mukaisesti? Ihmiset eri puolilla Suomea tekevät arvokasta ja tärkeää työtä sen puolesta, että asiat sujuvat lainsäädäntömme edellyttämällä tavalla. Esimerkkinä valtionhallinnosta voi toimia vaikkapa terveyden- ja hyvinvoinnin laitos, joka koordinoi sikaflunssaan varautumista. Tai tiehallinto, joka huolehtii siitä, että perustieverkosto hoidetaan maan eri osissa. Tai ympäristöviranomaiset, jotka huolehtivat, että teollisuus, maatalous ja palveluelinkeinot täyttävät ympäristönormit eivätkä saastuta luontoamme.
Aika tärkeitä asioita meille kaikille ja listaa voisi jatkaa pitkästikin. Ongelma onkin ehkä se, että olemme tottuneet hyvään hallintoon ja siihen, että asiat hoituvat helposti ja asiallisesti. Huomaammeko näiden "pöhötautisten ongelmalasten" tärkeyden vasta kun kaikki ei sujukaan?
Ympäristövaliokunta oli tänään mukana aloittamassa kampanjaa "Mitä ihminen tarvitsee?" Haastoimme mukaan tulevaisuusvaliokunnan ja kaikki kansanedustajat. Tarkoituksena on muistuttaa meitä kaikkia siitä, miten tärkeää on miettiä ovatko omat kulutustottumukset kestävällä pohjalla. Totesin omassa puheenvuorossani tilaisuudessa, että kampanjalla on osuva nimi. Jos mietitään, mitä ihminen todella tarvitsee, niin lista on aika lyhyt: katto pään päälle, lämpöä, ravintoa ja vettä. Mielekästä tekemistä, toisia ihmisiä, välittämistä ja rakkautta. Silti keräämme ympärillemme paljon turhaa roinaa, jolla ei ole kovin tärkeää roolia elämämme sujumisen kannalta.
Edustajat toivat tilaisuuteen omia, turhiksi jääneitä tavaroitaan kierrätykseen. Minä lahjoitin vähän käytetyn tietokoneen hiiren, joka on pyörinyt laatikoissa. Toivottavasti hiiri löytää uuden ja hyvän kodin:)
Loppuun lisäkysymys: Miksi hallitus on Afganistan asiassa sanonut syyskuussa yhtä ja nyt toista? Tänään aihe oli esillä kyselytunnilla ja siellä kerrottiin, että ulkoasiainvaliokunnalle oli syyskuussa kerrottu, että joukot palaavat kotiin loka-marraskuussa, kunhan vaalit ovat ohi. Nyt hallitus selittää, että koko ajan on tiedetty, että nyt tullaan kotiin. Erikoista sekoilua - varsinkin kun ylipäällikölle eli tasavallan presidentille on unohdettu kertoa muutoksista. Miten varmistetaan, ettei tällaista enää pääse tapahtumaan?
Otan mielelläni vastaan kommentteja ja vastaväitteitä. |
| 13.10.2009 :: Pätkätyöläinenkin tarvitsee loman |
Mukavaa syyslomaa kaikille, jotka sitä viettävät!
Eilen illalla kokoontui aktiivinen porukka Jyväskylän työväenyhdistyksen tilaisuuteen keskustelemaan SDP:n puoluekokoukseen ja eduskuntavaaleihin valmistautumisesta sekä puolueen aloitteista. Olin puoluesihteeri Ari Korhosen kanssa toisena alustajana tilaisuudessa.
Paljon tuli kysymyksiä, ideoita ja esityksiä. Kaiken kaikkiaan hyvä keskustelu. Mieleeni jäi eräs kysymys: Mikseivät edustajat puhu kyselytunneilla? Eikö ole asiaa vai iskeekö ujous? Kun kerroin, ettei kyse ole kummastakaan, kysyjän toive oli, että syy kerrottaisiin laajemminkin.
Kyselytunnilla puheenvuorot jakaa puhemies. Yleensä ensimmäinen kysyjä ja aihe on etukäteen tiedossa, mutta muuten puhemies käyttää omaa harkintaansa puheenvuoroja myöntäessään. Toki hänellä on olemassa listat siitä, ketkä kaikki ovat saaneet kysyä, jotta kukin saisi edes joskus oman kysymysvuoronsa.
Kaikki edustajat toivoisivat pääsevänsä ääneen kyselytunnilla ja kaikilla olisi varmasti näkemyksiä. Tunti vain on kovin lyhyt aika. Pääosan kysymyksistä saavat opposition edustajat, koska hallitusryhmien porukka voi kysellä omilta ministereiltään asioita muissakin yhteyksissä. Edustajat eivät siis ole saamattomia tai ujoja, puheenvuoroja ei vain riitä kaikille halukkaille.
STTK teki hyvän esityksen pätkätyöläisten lomapankista. Mainio idea! Olisi hyvä, että pätkiä putkeen tekevä saisi myös pitää ansaitsemansa loman. Vaikka työsopimuslaki kieltää työsuhteiden tarpeettoman ketjuttamisen, tekee moni silti tahtomattaan pätkätöitä. Pätkätyö luo usein pätkäelämää; tulevaisuutta ja esimerkiksi perheen perustamista on vaikea suunnitella, kun toimeentulo on palasina maailmalla. Kunpa työministeri Sinnemäki ottaisi asian työlistalleen ja saisimme lomapankin vauhdilla käyttöön.
Loppuun lisäkysymys: Miksi Suomessa kuolee niin paljon ihmisiä tulipaloissa? Tarvitaan varmasti vieläkin tiukempaa keskustelua palovaroittimista ja tupakoinnista sisätiloissa. Mutta pitäisikö keskustella myös rakennusmateriaalien turvallisuudesta ja mahdollisista muutoksista nykyisiin säädöksiin?
Otan mielelläni vastaan kommentteja ja vastaväitteitä.
|
| 11.10.2009 :: Kannusta kaveria! |
Olin eilen Suvimäen Klubitalon 10-vuotisjuhlissa esittämässä Klubitalon kummina ja keskisuomalaisena kansanedustajana tervehdyksen pyöreitä täyttävälle talolle ja sen väelle. Juhlapäivän valinta oli oivallinen, sillä eilen vietettiin myös Maailman mielenterveyspäivää.
Suvimäki, kuten muutkin klubitalot ympäri Suomen ja maailman tekevät tärkeää työtä mielenterveyskuntoutujien kanssa. Tulokset toiminnasta, jonka suunnitteluun ja toteutukseen kuntoutujat itse paljon osallistuvat, ovat olleet todella myönteisiä. Juhlassa esiteltiin juhlavuoden kunniaksi muokattu tunnus sekä uusi slogan: kannusta kaveria! Tämä iskulause kannattaa meidän kaikkien pitää mielessä. Eihän kukaan jaksa yksin.
Vaikka blogini pitäytyykin työhön liittyvien asioiden havainnoinnissa ja kommentoinnissa, teen nyt pienen poikkeuksen. Aina nimittäin työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen ei ole kovin helppoa. Tämän tietävät kaikkien pienten lasten äidit ja isät. Jos joku nyt ihmettelee, miksi ympäristövaliokunnan puheenjohtaja loisti poissaolollaan Itämeren kaasuputkeen liittyvästä keskustelusta torstaina, syy oli lapsen sairaus. Eduskunnan poissaolotilastoihin nimittäin merkitään vain sairaus, tarkoittipa se sitten omaa sairautta tai sairaan lapsen hoitoa. Oma mielipiteeni on, että sairaan lapsen hoito voisi olla oma kohtansa talon poissaolokaavakkeessa.
Lasse Lehtinen kirjoitti viikonvaihteen Ilta-sanomien kolumnissaan siitä, kuinka kansanedustajien kunnioitus on muuttunut vuosien ja vuosikymmenten saatossa. Hyvä kirjoitus! Hän aloitti sen muistelemalla lukemaansa toimittajan kommenttia siitä, kuinka vieraantuneita kansanedustajat ovat tavallisesta elämästä.
Itse voin rehellisesti sanoa, että en koe olevani tavallisesta elämästä vieraantunut. Elän mielestäni hyvin tavallista perhe-elämää; käyn ruokakaupassa, pesen pyykkiä, teen ruokaa, siivoilen leluja ja vaatekasoja sekä itse keräämiäni isoja sanomalehtikasoja, puen pää punaisena huutavaa puolitoistavuotiasta kuravaatteisiin, pelaan palloa, vaihdan vaippoja, luen iltasatuja ja murehdin kaikkia tekemättömiä töitä. Pikagallup ystäväpiiriin paljastaa arkeni aika lailla samanlaiseksi monien ikäisteni, perheellisten ihmisten kanssa.
Työni on tietysti erilaista kuin monien muiden työ. Työ on itse asiassa luottamustehtävä. Työpaikkakin on satojen kilometrien päässä kotoa. Työ on neljän vuoden pätkätyötä, jonka työpaikkahaastattelu - kuten itse työkin - on hyvin julkista hommaa. Silti koen, ettei kansanedustajuus tee minusta automaattisesti arkielämästä vieraantunutta yksilöä.
Loppuun lisäkysymys: Miksi Jari Tervon kirjasta nousi taannoin semmoinen häly? Olen kirjan puolivälissä enkä ole kokenut sitä loukkaavaksi ketään kohtaan. Sehän on satiiria! Eikö poliitikoista saisi kirjoittaa hauskasti, vähän pilkallisestikin? Minulle kirjan oleellinen juttu on ollut sen sisältämä mediakritiikki. Siitäkö häly johtuikin?
Otan mielelläni vastaan kommentteja ja vastaväitteitä.
|
| 07.10.2009 :: Aluehallinto ei hosumisella selkiydy |
Maanantaina me keskisuomalaiset demariedustajat olimme ihmisten tavattavissa Äänekoskella ja Jyväskylässä. Terveisiä tuli paljon. Monia huoletti työttömyys, erityisesti nuorisotyöttömyyden raju kasvu. Kysymyksiä riitti myös terveyspalvelujen saatavuudesta, ikäihmisten asemasta eikä vaalirahoituskaan jättänyt väkeä kylmäksi - vaikka vettä satoi ja molemmissa paikoissa puhalsi kylmä viima. Kiitokset kaikille juttutuokioista!
Tämän päivän Uutispäivä Demarissa otan kantaa aluehallintouudistukseen ympäristönäkökulmasta. Valiokuntahan sai reilu viikko sitten lausuntonsa asiasta valmiiksi ja olimme varsin kriittisiä uudistusta kohtaan. Erityinen kritiikki kohdistuu valtavaan kiireeseen, jolla uudistusta tuupitaan eteenpäin vaikka ilmiselviä ongelmia on. Jos aluehallintoa halutaan uudistaa - mikä on järkevää ja toivottavaa - olisi se kai kannattanut tehdä kestävällä tavalla. Nyt pelkona on se, että lainsäädäntöön jää erilaisia virheitä ja epäselvyyksiä, joita sitten joudutaan paikkailemaan jälkikäteen. Suuri vaara näyttäisi myös olevan se, että tulkintaepäselvyyksiä valuu kaikkiin oikeusasteisiin ratkottaviksi. Oikeuslaitos on muutenkin jo ruuhkassa, tuskin siellä tämmöistä lisätyötä tarvitaan.
Tällä viikolla vietetään energiansäästöviikkoa. Kaikkien kannattaa pohtia, miten omaa energiankulutustaan ja hiilijalanjälkeään voisi pienentää. Emme saa leijua sellaisessa harhassa, että voimme jatkuvasti vain kasvattaa energiankulutustamme. Lasku jää tulevien polvien maksettavaksi. Pienilläkin asioilla on merkitystä ja säästäminen kannattaa jo taloudellisessakin mielessä. Siispä vain reippaasti valoja sammuttelemaan ja turhia laitteiden valmiustiloja sulkemaan!
Loppuun lisäkysymys: miksi suurin osa katugallupeissa vastanneista ihmisistä sanoo, ettei ruoan ALV-alennus näy kauppalaskussa? Vastaus: Siksi, ettei se pienissä ostoissa paljon tunnukaan. Olisikohan kannattanut suunnata sekin 500 miljoonaa euroa suoraan niiden ihmisten tukemiseen, jotka eniten apua tässä tukalassa tilanteessa tarvitsevat?
Otan mielelläni vastaan kommentteja ja vastaväitteitä.
|
| 04.10.2009 :: Terveisiä maakuntaristeilyltä! |
Laiva oli lastattu keskisuomalaisilla perjataina ja lauantaina, kun maakuntaristeily suuntasi Tallinnaan ja takaisin. Oli mukava matka; paljon tuttuja, mutta myös uusia tuttavuuksia. Päiviin sisältyi monenlaisia kiinnostavia miniseminaareja ja vapaamuotoisia keskusteluja.
Ihmiset olivat kiinnostuneita muun muassa talous- ja työllisyyspolitikan linjasta, mutta minua lähestyttiin myös entisenä sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtajana ja halutiin kuulla mielipiteeni uusiin ehdotuksiin. Huomenna olemmekin keskisuomalaisten kansanedustajien kokouksessa sairaanhoitopiirissä ja varmasti keskustelu tästä aiheesta jatkuu.
Myös vaalirahakohu keskustelutti. Ihmiset ihmettelivät, eikö maan eduskunnalla olisi muutakin puuhaa. Siinä sitä sai selittää, että koko ajan tehdään täyttä höyryä ihan normaalia eduskuntatyötä; budjettia ja lainsäädäntöä. Tämä työ ei vain nouse nyt mitenkään esiin, kun kaikki peittyy jatkuvien uusien käänteiden alle. Toivoimme kaikki jo paluuta normaaliin päiväjärjestykseen.
Vaikka risteily olikin onnistunut, niin aina on parannettavaakin. Kun risteilyn yhdessä miniseminaarissa kerrottiin uudesta aluehallinnosta, olisin kaivannut ehkä hieman kriittisiäkin kommenttipuheenvuoroja aiheesta. Olin tuon seminaarin aikana toisessa, lasten ja nuorten Keski-Suomen koskevassa keskustelussa, mutta ainakin ohjelman mukaan uutta aluehallintoa esittelivät uusien Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen viranhaltijat. Olisi ollut mukava saada vaikkapa ympäristöasioiden tulevasta hoidosta kommenttipuhuja esimerkiksi Suomen luonnonsuojeluliitosta.
Ympäristövaliokunnassakin olemme olleet yhteisesti, yli puoluerajojen huolestuneita ympäristöhallinnon resursseista uusilla alueilla. Pelkkää auvoa siis tuskin on luvassa ja sekin toivottavasti kerrottiin avoimesti.
Yhdessä kahvikeskustelussa todettiin, että risteilyn sijasta olisi maakuntafoorumi pitänyt järjestää kotimaakunnassa. Tämä on ymmärrettävä näkökulma ja varmasti harkinnan arvoinen seuraavia foorumeita suunniteltaessa. Laivalla on tosin se hyvä puoli, ettei kukaan pääse karkuun :)
Loppuun lisäkysymys: miksi perjantain Iltalehti otsikoi, että RAY:n tukemien järjestöjen hallinnossa on paljon kansanedustajia? Onkos siinä jotakin pahaa, että edustajat perehtyvät järjestöissä tärkeisiin asioihin? Mitä sitten tulee näiden RAY:n rahoittamien järjestöjen mahdollisesti myöntämiin vaalitukiin, niin totean omalta osaltani, että vaikka olenkin mukana yhdessä mainitussa järjestössä eli Ensi- ja turvakotien liitossa, en ole ollut myöntämässä muille enkä pyytämässä itselleni taloudellista tukea vaaleissa. Tällaista tukea en ole myöskään koskaan saanut.
Otan mielelläni vastaan kommentteja ja vastaväitteitä!
|
| 01.10.2009 :: Hallitusrintama pelasti Vanhasen |
Pääministeri Matti Vanhanen sai tänään tiedonantoäänestyksessä odotetusti hallitusrintaman luottamuksen. Me demarit odotimme, että pääministeri olisi eilen vastannut eduskunnassa varsinkin Kehittyvien maakuntien Suomi -yhdistykseen ja Nova-yhtiöihin liittyviin kysymyksiin. Näin ei kuitenkaan tapahtunut.
Hallitus ajelehtii tällä hetkellä kohusta toiseen eikä talous- ja työllisyystilanne saa ansaitsemaansa painoarvoa. Tässä tilanteessa maalla tulisi olla vahva ja hyvin johdettu hallitus. Nyt näin ei ole. Siksi esitimme pääministeri Vanhaselle epäluottamusta. Eduskunnan enemmistö kuitenkin tuki pääministeriä. Toivon todella, että hän osoittautuu tuon luottamuksen arvoiseksi. Jatkuvat uudet käänteet vaalirahakohussa saisivat jo riittää.
Eduskunnan viikko päättyi poikkeuksellisesti jo tänään, koska huomenna vietetään Turussa valtioneuvoston 200v. juhlallisuuksia. Omalta kohdaltani juhlat jäävät väliin, sillä Keski-Suomen maakuntafoorumi ja sen jälkeinen risteily vievät tällä kertaa voiton. Viimeksi risteilyn aikana olin hoitamassa virkavelvollisuuksia valtioneuvoston jäsenenä enkä päässyt mukaan. On mukava tavata oman maakunnan väkeä tärkeiden teemojen äärellä, mutta myös hiukan vapaamuotoisemmissa merkeissä. Toivottavasti ei ole kovaa tuulta luvassa, sillä inhoan keikkuvia laivoja.
Loppuun lisäkysymys: Miksi porvarihallitus siirtää monia ratkaisuja tulevan hallituksen työlistalle? Tänään viestintäministeri Linden piti tiedotustilaisuutta, jossa kerrottiin, että mahdollisesta YLE-maksusta päätetään vasta vuonna 2012. Eiköhän uudetkin selvitystyöt olisi voitu tehdä hiukan nopeammassa tahdissa? Väkisin tulee mieleen, että kun ei ole kanttia tehdä päätöksiä, on asioita helpompi siirtää hamaan tulevaisuuteen.
Otan mielelläni vastaan kommentteja ja vastaväitteitä!
|
| 29.09.2009 :: Pääministerin asemaan saatava selvyys |
Onpas taas ollut vauhdikasta menoa! Uudet paljastukset vaaliraha-asioissa seuraavat toisiaan. Olen hyvin hämmästynyt näistä uusimmista pääministerin talonrakennusasioihin liittyvistä väitteistä, jotka ovat vakavia. Toivottavasti asioihin ja pääministerin asemaan saadaan selvyys mahdollisimman pian.
Politiikan uskottavuus ja oikeiden asioiden hoito pitäisi saada nyt tärkeysjärjestyksen kärkeen. Tämä ei vain onnistu, jos jatkuvasti tulee esiin uusia yllätyksiä. Tälläkin hetkellä käytävä tärkeä välikysymyskeskustelu vanhustenhoidosta jää täysin vaaliraha-asioiden jalkoihin. Tämä on surullista!
Vaalirahakeskustelussa oli viikonvaihteen aikana erikoisia näytöksiä. Yksi erikoisimmista oli vihreiden sekoilu. Ensin puoluesihteeri Laturi ja eduskuntaryhmän jäsen
Kasvi vaativat jo hallituksen aseman kriittistä arviointia kohun takia. Puoluevaltuuskunnan kokouksessa hallitusta taas kuitenkin tuettiin yhtenä naisena ja miehenä. Hallitusasema tuntuu olevan niin rakas, ettei sitä paljon vaalirahasekoilu, ydinvoima tai kansallispuistoihin rakentaminen hetkauta. Tämäkin on on aika surullista!
Loppuun lisäkysymys: Miksi ministeri Risikko ei vastannut välikysymyskeskustelussa oikeaan kysymykseen? Hän listasi puheensa lopuksi kaikki samat asiat, joihin tulee vaikuttaa, jotka sisältyivät varsinaiseen välikysymykseen. Eikö asioista vastaavan ministerin pitäisi vastata kysymykseen eikä piiloutua erilaisten luetteloiden taakse?
Otan mielelläni vastaan kommentteja ja vastaväitteitä.
|
| 23.09.2009 :: Vaalirahakohulle saatava piste |
Demarien ryhmäjohtaja Tarja Filatov ilmoitti tänään kutsuneensa oppositioryhmät keskustelemaan eduskunnan luottamuksen palauttamisesta. Mielestäni tämä on oikein. Vaalirahapaljastukset vain seuraavat toisiaan - ei ole päivää, ettei jotain uutta tule esiin. Tilanne alkaa olla kestämätön ja politiikan uskottavuus on palautettava. Jos hallitus ei tätä näe, on opposition otettava aloite asiassa.
Eniten surettaa se, että kaiken tämän alle peittyy oikea politiikka. Jokainen vaalirahakohun palstamillimetri ja tv-sekuntti ovat pois työllisyyden ja kansalaisten palvelujen hoidosta kertovasta uutisoinnista. Aivan kuin muuta politiikkaa ei enää olisikaan. Silti joka päivä tehdään oikeita, kaikkien ihmisten arkeen vaikuttavia päätöksiä niin hallituksessa kuin eduskunnassakin.
Loppuun lisäkysymys: Miksi liikenne- ja viestintäministeriössä on päätetty selvittää jo moneen kertaan selvitetyt yöjunayhteydet? Viime kaudella selvitykset johtivat lopputulokseen, ettei VR voi toimia jatkuvasti tappiolla tiettyjen vuorojen osalta ja supistaa sen vuoksi liikennöintiä/vaunuhankintoja toisaalla. Jostainhan tappio on katettava. Vai onko jossakin tieto, että pitkään vähillä matkustajilla kulkeneet junat olisivat saamassa osakseen matkustajatulvan? Mihin tämä mahdollinen tieto perustuu?
Otan mielelläni vastaan kommentteja ja vastaväitteitä.
|
| 22.09.2009 :: Vauhtia ilmastoneuvotteluihin |
Eilen iloitsin siitä, että Britannian entinen pääministeri Tony Blair oli puhunut ilmastosopimuksen synnyn puolesta. Hän vetosi Cambridgen yliopiston tutkimukseen, jonka mukaan sopimuksen synty olisi työllisyysvaikutuksiltaan merkittävämpi kuin nykytila. Tänään ilmastosopimusta on vauhditettu YK:n pääsihteerin, Obaman ja monien muiden maiden johtajien kokouksessa New Yorkissa. Nyt tosiaan tarvitaan vauhtia, sillä kattava sopimus on ainoa tapa saada päästöjä oikeasti alas. Pallo on pelastettava!
Eilen olin myös Keski-Suomen radion haastattelussa. Puhuimme Virpi Kotilaisen kanssa kuntien tilanteesta ja kerroin taas kerran, ettei demarien vaihtoehto ole se, että lisää rahaa vaan kaikkeen. Me vain tekisimme esimerkiksi veropolitiikassa erilaisia valintoja kuin porvarihallitus ja näin saisimme lisää liikkumavaraa kuntien palveluhin ja investointeihin. Mutta hankala on tilanne kaikilla kuntapäättäjillä, kun kurjuutta nyt jaetaan. Voimia heille jokaiselle tehdä oikeita ratkaisuja ja pitää heikoimmista huolta!
Vaalirahajupakka vain paisuu. Alkaa vähitellen hatuttaa toden teolla, että kaikki nämä sotkut kaatuvat kaikkien edustajien ja puolueiden niskaan. Monet meistä ovat mukana erilaisissa yhdistyksissä, mutta harvalla varmaan tulisi pieneen mieleenkään sieltä kautta kerjätä vaalirahoja itselleen.
Loppuun lisäkysymys: Miksi hallituspuolueiden kansanedustajat yrittivät tänään lähetekeskustelussa verhota eläkesäästämisen edun laajenemisen muuhun höttöön? Perusteluja varmaan löytyy monia, mutta ennen kaikkea on tarkoitus parantaa hyvätuloisten mahdollisuuksia saada verohelpotuksia säästöistään. Moni kokoomuskollega mainosti, kuinka pienituloiset pätkätyöläiset alkavat nyt hurjana eläkesäästämään (vaikka toisaalta hallitus haluaa heidän kuluttavan!). Joka tapauksessa, voisiko joku pienituloinen pätkätyöläinen eläkesäästäjä ilmoittautua minulle, että tietäisin, missä ammatissa hän tienaa niin hyvin, että rahaa jää eläkesäästämiseen? Kiitos.
Otan mieluusti vastaan kommentteja ja vastaväitteitä!
|
| 18.09.2009 :: Kaveria ei jätetä? |
Eilen olikin niin vauhdikas päivä, että vaikka iltasella piti vielä blogiin kirjoittaa, se unohtui.
Eilen jatkettiin budjetin läpi käymistä suuressa salissa. Osallistuin asuntopoliittiseen keskusteluun ja valitettavasti ministeri Vapaavuorikin joutui myöntämään, että asunnottomia uhkaa tulla lisää tällaisessa taloustilanteessa. Toivottavasti näin ei käy.
Iltapäivällä minulla oli vierasryhmä Jyväskylästä. Keskustelimme eduskuntatyöstä ja myös politiikan ajankohtaisista asioista. On aina mukavaa saada vieraita omasta maakunnasta. Tässäkin joukossa oli monia, jotka olivat eduskunnassa ensimmäistä kertaa. Korostan aina kävijöille, että oikeastaan he eivät ole vieraita vaan eduskunta on koko kansan talo.
Olin valmistautunut keskustelemaan illalla ministeri Mauri Pekkarisen kanssa muun muassa aluekehityksestä ja siitä, miksi Keski-Suomi laahaa jo ties monettako vuotta surkeimpien maakuntien joukossa esimerkiksi työllisyyden osalta. Valitettavasti en päässyt kysymään tätä, sillä vaikka ministeri sai ylittää puheaikansa rutkastikin, ei kansanedustajien puheenvuoroille annettu lisäaikaa. Siksi meistä monet jäivät ilman haluttua puheenvuoroa. Mielestäni debattivaiheet ovat eduskunnan suuressa salissa kaikkein kiinnostavimpia ja siksi juuri niille pitäisi antaa aikaa.
Loppuun lisäkysymys: Miksi porvarihallitus yrittää mainostaa itseään sosiaalisesti oikeudenmukaisena hallituksena ja samaan aikaan laajentaa eläkesäästämisen verovähennystä? Tuloerojen kasvaessa olisi tärkeää nyt huolehtia kaikkein pienituloisimmista palkansaajista ja työelämän ulkopuolelle jäävistä. Työtön tai kaupan kassalla työtään tekevä ei tämmöisistä eduista hyödy, kun raha ei tahdo riittää elämiseenkään. Eikö nyt pitäisi toteuttaa Kaveria ei jätetä- ideologian sijaan Ketään ei jätetä- politiikkaa, aivan kuten puheenjohtaja Urpilainen eilen kyselytunnilla sanoi?
Otan mielelläni vastaan kommentteja ja vastaväitteitä!
Hyvää viikonloppua!
|
| 16.09.2009 :: Demarien vaihtoehto on selkeä |
Eilen ja tänään on käyty budjettikeskustelua eduskunnan suuressa salissa. Keskustelu jatkuu perjantaihin asti. Ja puhuttavaa piisaa!
Vaikka me demarit olemme viime syksystä asti esittäneet johdonmukaisesti omaa vero- ja talouslinjaamme, eduskuntasalin oikealla laidalla ei ymmärrys lisäänny. Tänään porvarileiri huusi demarien vaihtoehdon puutetta kuorossa. Seuraava aste olisi ollut aaltojen teko hallituksen kunniaksi. Olisin iloinen, jos tekemiimme vaihtoehtoihin tutustuttaisiin. Niitä löytyy esimerkiksi SDP:n verkkosivuilta. Kokoomuksen ei kannattaisi sitä paitsi kamalasti huudella - ollessaan neljä vuotta oppositiossa, puolue ei saanut aikaiseksi yhtään vaihtoehtobudjettia.
Iltapäivällä osallistuin Selkämeren teemavuoden päätösseminaariin. Siellä näytettiin upeita kuvia merestä, saarista ja linnuista. Olen aina itse ollut enemmän järvi-ihmisiä, mutta nuo kuvat olivat kyllä upeita! Toivottavasti saamme eduskuntaan pian hallituksen esityksen Selkämeren kansallispuiston perustamisesta.
Eduskuntakeskustelussa ministerit käyttävät vuorollaan lyhyet esittelypuheenvuoronsa. Huomenna keskustelemme asuntopolitiikasta asuntoministeri Vapaavuoren kanssa. Aion kysyä muun muassa asunnottomuuden hoidosta sekä energiatehokkaasta rakentamisesta.
Loppuun lisäkysymys: jos ydinvoimaa rakennetaan rutkasti lisää vientiin, viedäänkö myös ydinjäte perässä samaan osoitteeseen kuin ydinsähkökin? Valitettavasti luulen, että jätteet jätettäisiin mieluusti Suomen hoidettavaksi.
Otan mielelläni vastaan kommentteja ja vastaväitteitä.
|
| 15.09.2009 :: Suvaitsevaisuutta tarvitaan kaikkialla |
Tänään alkoi eduskunnassa budjettikeskustelu. Kommentoin tätä keskustelua huomenna, mutta sen voi jo nyt todeta, että hallitus ei jätä oppositiota kylmäksi esityksellään. Sytykkeitä riittää!
Olen puheenjohtajana mainiossa porukassa, joka kantaa nimeä perheliikuntaverkosto. Verkostossa on mukana järjestöjä ja tahoja, jotka yrittävät löytää keinoja liikuttaa perheitä yhdessä. Ei siis niin, että aikuiset roudaavat mukulat treeneihin ja painuvat itse sauvakävelylle. Tämäkin on toki hyvää liikuntaa, mutta perheen kesken voidaan tehdä muutakin kuin jumittua tv:n ääreen katselemaan Salkkareita tai Kotikatua.
Verkostossa kannamme huolta erityisesti niistä perheistä, joissa ei liikuta lainkaan. Liikunta voi olla koko perheen juttu vaikka metsäretki tai jumppahetki lastenohjelmien musiikin tahdissa. Jokainen aikuinen voi tässä ottaa itseään niskasta kiinni. Milloin viimeksi liikuit yhdessä lapsesi, lapsenlapsesi tai kummilapsesi kanssa?
Sain sähköpostiviestin, jossa kummasteltiin uskalla.fi-kampanjaa. Kampanjassa on kyse suvaitsevaisuudesta urheilussa. Liian paljon on kaikkialla yhteiskunnassamme edelleen asenteita, joiden vuoksi ihmiset eivät uskalla rohkeasti kertoa esimerkiksi seksuaalisesta suuntautumisestaan, jos se poikkeaa valtavirrasta.
Minusta on hyvä, että näistä asioista keskustellaan avoimesti enkä ymmärrä ollenkaan minua lähestyneen kansalaisen suhtautumista ja väitettä, että tässä nyt mainostetaan nuorille tiettyä elämäntapaa. Ei kukaan ala homoksi tai heteroksi jonkun julisteen takia, mutta toivottavasti juliste voi kannustaa olemaan oma itsensä. Kaikki erilaisia - kaikki samanarvoisia!
Loppuun lisäkysymys: Onko reilua, että toimittaja Antero Mukka kirjoittaa tänään Hesarissa: "Kansanedustaja Marja Tiuran (kok.) lentolippuhässäkkä yllätti sittenkin. Niin osuvasti se alleviivaa vaalirahoittajien ja poliitikkojen välistä symbioosia." Melkoinen yleistys. En minä ole ikinä tilannut lomamatkan paluukyytiä vaalirahoittajalta, kun ei taustalla edes hääri mitään rahoittajia. Eikä tällaisia kummisetiä käsitykseni mukaan ole kovinkaan monella kansanedustajalla/poliitikolla. Ketä palvelee kaikkien poliitikkojen leimaaminen yhden esimerkin perusteella?
Otan mieluusti vastaan kommentteja ja vastaväitteitä.
|
| 14.09.2009 :: Liian raskas kaasujalka kuriin! |
Olipa tänään kaunis syyspäivä - ainakin meillä Keski-Suomessa. Olimme demarikollegojen kanssa Kannonkoskella tutustumassa metsätilan arkeen. Isäntäpariskunta Aino ja Mauri Erkkilä kierrättivät meitä metsässä, jossa nautimme myös nokipannukahvit. Lisäksi söimme Rajalan metsätilalla herkullista lounasta ja juttelimme metsätilojen haasteista. Saimme taas rutkasti uutta tietoa ja kaiken lisäksi upean aamupäivän raittiissa ulkoilmassa.
Viikonloppuna tuli jälleen surullisia uutisia liikenteestä. Pelkästään yhdessä turmassa surmansa sai kolme nuorta miestä. Ministeri Vehviläinen vaati aamun uutisissa lisää liikenneturvallisuuden opetusta autokouluihin. Varmasti asiallinen vaatimus, mutta uskon, että tuntimäärien puitteissa autokoulut tekevät parhaansa.
Muistan viime kaudelta monet keskustelut liikenneturvallisuudesta. Niitä käytiin myös autokoulujen edustajien kanssa. Erityisesti mieleeni jäi erään opettajan kommentti: kyllä me erotamme heti ne, joiden kaasujalka on liian raskas. Ehdottaisinkin, että ministeri pistäisi virkamiehet yhdessä opettajien kanssa etsimään keinoja juuri näiden nuorten opastamiseksi entistä tehokkaammin. Nuorten kuolonkolareissahan yhdistyvät pahimmillaan heikko ajotaito ja/tai ajoneuvonhallinta, vanha auto, ilman turvavöitä ajo ja hurja ylinopeus. Liian usein tämä kaikki hölmöily toteutetaan kännissä. Tukiopetukseen nämä nuoret jo autokoulussa!
Lopuksi lisäkysymys: mistä pääministeri Vanhanen on saanut päähänsä, että suunnitellun mediamaksun voisi välttää kirjallisella todistuksella siitä, ettei käytä mitään YLEn palveluja? Miten ihmeessä tämä toteutettaisiin ilman laajamittaista todistusten ruuhkaa? Kuka todistaa oikeaksi nämä ilmoitukset? Toimisihan tämä tietysti työllistämismielessä: jokaiselle YLE-totaalikieltäytyjän kannoille voitaisiin laittaa mediamaksutarkkailija seuraamaan sitä, onko ihminen todellakin YLE vapaa (vaiko vain vapaamatkustaja?)
Otan mielelläni vastaan kommentteja ja vastaväitteitä!
|
| 11.09.2009 :: Huovisen blogi: Räväkkää ja rivakkaa |
Tässä vihdoin Huovisen ensimmäinen blogikirjoitus. Onhan tätä jo odotettukin! Kuukausikaupalla on lukenut verkkosivuilla nätisti: Blogi käynnistyy pian.
Aion sitouttaa itseni kommentoimaan maaliman menoa lähes joka päivä - katsotaan kuinka käy. Tyylilaji on rivakka ja räväkkä. Koen, että voin kirjoittaa avoimesti ja ilman suurempia paineita kaikista haluamistani aiheista. Yksityiselämääni en kommentoi blogissa kuten en ole tehnyt muutenkaan julkisuudessa.
Tällä viikolla puheena ovat olleet mammat ja papat, oikeus ihmisarvoiseen ja arvokkaaseen vanhuuteen. Nyt näin ei lääninhallitusten kertomusten mukaan ole. Puutteet ovat olleet tiedossa, olihan vanhustenhuolto yksi viime eduskuntavaalien suurista teemoista. Ministeri Risikko aikoo tehdä lain. Hyvä niin. Tarvitaan myös rahaa. Sitä tältä hallitukselta tuntuu löytyvän vain verojen keventämiseen.
Tänään ympäristövaliokunta jatkoi aluehallintouudistuksen käsittelyä. Siinä on hanke, jonka voimaantuloa hallitus olisi voinut harkita vielä toisenkin kerran. Paketti pitäisi olla voimassa 1.1.2010. Eduskunnassa homma on vielä levällään kuin kuuluisat Jokisen eväät ja hallitus punkeaa meille vielä jotain täydentävää esitystä. Eduskunta asetetaan selkä seinää vasten. Ihmettelen, jos hallituspuolueiden edustajat suostuvat tähän menoon.
Samaa eduskunnan vähättelyä hallitus osoitti tänään lisäbudjetin kanssa. Iso nivaska, joka sisältää valtionyhtiöiden myyntiaikeet lykättiin pikavauhtia eduskunnalle. Vaikuttaa vähän siltä, että hallitukselta puuttuu joko halua tai uskallusta tai molempia keskustella vaikeista asioista eduskunnan kanssa. Se olisi vaan vähän niin kuin pakko keskustella, vaikkei aina mieli tekisikään.
Loppuun lisäkysymys: Mikä ihmeen uusi sana on kumppanoituminen? Tätä termiä viljeli eilen eduskunnan kyselytunnilla ministeri Häkämies. Arvelimme salissa kollegojen kesken, että varmaan jatkossa pitää kysyä seurustelevalta parilta: Aiotteko pian kumppanoitua?
Otan mielelläni vastaan kommentteja ja vastaväitteitä.
|
|